Johan Haartman (nuorempi)
Johan Haartman (19. syyskuuta 1725 Paimio – 29. joulukuuta 1787 Turku) oli Turun akatemian ensimmäinen suomalaissyntyinen lääketieteen professori sekä Suomen sairaalalaitoksen perustaja. Haartman kirjoitti Suomen ensimmäisen yleistajuisen lääkärioppaan Tydelig Underrättelse Om de Mäst Gångbara Sjukdomars Kännande och Motande, Genom Lätta och Enfalliga Hus-Medel; Samt et litet Res- och Hus-Apothek etc vuonna 1759[1] (Selkeää tietoa yleisimmistä tunnetuista sairauksista ja niiden hoidosta helppojen ja yksinkertaisten kotimenetelmien avulla; Sekä pieni Matka- ja kotiapteekki tms).
Suku ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haartmanin samanniminen isä Johan Haartman vanhempi toimi akatemiassa logiikan ja metafysiikan professorina. Hänen äitinsä oli Finströmin kirkkoherran tytär Maria Sundenius.[2] Hänen vanhempi veljensä oli Turun piispa, akatemian logiikan ja metafysiikan professori Jakob Haartman.[3]
Hattujen sodan aikana hän joutui pakememaan Tukholmaan, jossa hän toimi vuosina 1743-1747 oppilaana amiraliteetin apteekkarin Johan Salbergin Morianen-apteekissa. Hän täydensi tietojaan Upsalan yliopistossa aikomuksenaan hankkia privilegio uuden apteekin perustamiseksi Turkuun. Hanke kuitenkin kilpistyi mm. Haartmanin varattomuuteen ja Collegium Medicumin (Lääkintöhallituksen varhaisin edeltäjä eli Lääkintökollegio) penseyteen. Apteekkarihaaveiden kariuduttua Haartmanin entinen luonnontieteen opettaja Turun akatemiassa Johannes Browallius neuvoi Haartmania suuntautumaan lääketieteeseen ja suositteli opiskelukaupungiksi Upsalaa Turun sijasta.[2]
Johan Haartman opiskeli Turun akatemian lisäksi Uppsalan yliopistossa, jossa hän väitteli vuonna 1751 lääketieteen opintoihin kuuluvasta kasvitieteestä väitöskirjalla nimeltä De plantis hybridis Carl von Linnén johdolla sekä vuonna 1754 aiempiin apteekkiopintoihinsa liittyvästä teemasta De idea pharmacopoeae reformatae lääketieteen professori Nils Rosénin toimiessa kustoksena.[2] Haartmanin mukaan on nimetty kääriäisperhoslaji, Tortrix haartmanniana.
Piirilääkäri, Suomen sairaalalaitoksen perustaja ja kansanterveyden uranuurtaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmistuttuaan kliinisen lääketieteen professorin Nils Rosén von Rosensteinin (1706-1773) johdolla Uppsalasta lääketieteen tohtoriksi vuonna 1754, Haartman siirtyi takaisin Turkuun Turun ja Porin läänin piirilääkäriksi ja vuonna 1759 avatun Suomen ensimmäisen yleissairaalan Turun lääninlasaretin lääkäriksi. Vuodesta 1765 lähtien hän toimi Turun akatemiassa lääketieteen professorina.[1] Hän oli ensimmäisiä isorokkoa vastaan variolaatio-menetelmällä rokottaneita lääkäreitä Suomessa vuonna 1754, ennen kuin menetelmää oli kokeiltu Ruotsissa.[2]
Hänen vuonna 1759 julkaisemansa maallikoille tarkoitettu lääkärikirjansa Tydelig Underrättelse Om de Mäst Gångbara Sjukdomars Kännande och Motande, Genom Lätta och Enfalliga Hus-Medel; Samt et litet Res- och Hus-Apothek etc[1] (Selkeää tietoa yleisimmistä tunnetuista sairauksista ja niiden hoidosta helppojen ja yksinkertaisten kotimenetelmien avulla; Sekä pieni Matka- ja kotiapteekki tms) tavallisimmista sairauksista ja niiden hoidosta pohjautui kasveihin perustuvaan itsehoitoon ja oli suosittu kirjatyyppi 1700-luvulla, jota käytettiin itsehoidon perustana.[4] Tietosanakirjan tapaan aakkosjärjestyksessä olevat hakusanat mm. tautien, oireiden ja rohdoskasvien nimet on annettu latinan, ruotsin ja suomen kielellä ja näin Haartman aloitti suomenkielisten lääketieteellisten termien vakiinnuttamisen. Kirjan vuonna 1765 ilmestyneestä toisesta painoksesta 1 200 kappaletta jaettiin Ruotsin ja Suomen hiippakuntien papistolle opastukseksi kansan terveyden- ja sairaanhoidossa, koska lääkäreiden puuttuessa terveysvalistus ja sosiaalitoimi olivat pitkälti papiston varassa.[2]
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johan Haartmanin mukaan on nimetty muun muassa Helsingin Meilahdessa sijaitseva Haartmaninkatu ja sen varrella sijaitseva Haartmanin sairaala, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisteoreettinen laitos eli Haartman-instituutti[5] sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan 196-paikkainen luentosali.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 130. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ a b c d e Haartman-instituutti - Helsingin yliopisto www.hi.helsinki.fi. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Kajanto, Iiro: Haartman, Johannes (1682 - 1737) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.2.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Linnés tankar påfallande moderna - mfaa.abo.fi. 16.6.2016. Viitattu 27.11.2023. (ruotsi)
- ↑ Matti Haltia ja Antti Vaheri: Johan Haartman - Suomen lääketieteen isä 2006. Helsingin yliopisto, Duodecim. Arkistoitu 11.9.2007. Viitattu 2.5.2009.
- ↑ T-sairaalan uuden luentosalin nimeksi Johan Haartman-sali (Arkistoitu – Internet Archive), VSSHP 22.03.2013. Viitattu 6.7.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ylen radiojuttu Haartmanista ja hänen mukaansa nimetystä kadusta (8 min) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Haltia, Matti & Vaheri, Antti: Haartman - Suomen lääketieteen isä, Haartman-instituutti, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2006
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
