Gunnar Finne
Gunnar Finne | |
---|---|
Gunnar Finne vuonna 1939. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Johan Gunnar Finne |
Syntynyt | 4. huhtikuuta 1886 Hollola |
Kuollut | 17. syyskuuta 1952 (66 vuotta) Helsinki |
Taiteilija | |
Kuuluisimpia töitä |
Taru ja Totuus Itsenäisyyden leijona |
Palkinnot | |
Pro Finlandia (1951) |
|
Johan Gunnar Finne (4. huhtikuuta 1886 Hollola – 17. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1] Hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetään Helsingissä sijaitsevaa Zachris Topeliuksen muistomerkkiä Taru ja totuus.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finne syntyi hollolalaiseen maanviljelijäperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1905–1906, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1907, Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1907–1909 sekä Wienin taideteollisuuskeskuskoulussa (Wiener Kunstgewerbeschule) vuosina 1909–1910.[2] Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä vuonna 1916. Finne toimi opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1912–1927[1] sekä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1934.
Vuonna 1931 valmistuneeseen Eduskuntataloon Finne suunnitteli useita veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit.
Gunnar Finnelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951. Hänen veljensä oli sisällissodan aikaisten kenttäoikeuksien organisoijana tunnetuksi tullut insinööri Gustaf Adolf Finne.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alfred Kordelinin hautakappelin julkisivureliefit, Rauma (1921)[3]
- G. A. Petreliuksen suihkukaivo, Turku (1924), yhdessä Armas Lindgrenin kanssa[4]
- Itsenäisyyden leijona, Monreposin puisto, Viipuri (1927)
- Taru ja totuus, Zachris Topeliuksen muistomerkki, Helsinki (1929–1932)
- Hollolan sankaripatsas (1941)
- Karkkilan sankaripatsas (1948)
- Jyväskylän sankaripatsas, "Uhriliekki" (1922)
Kuvia julkisista teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Ruotsalaisen prikaatin muistokivi (laatta), yhdessä Å. O. Wibomin kanssa, 1918, Tampere.
-
Kordelinin kappelin pääoven korkokuvat: reliefinauha, viiniköynnös, surevat enkelit ja polvistunut elonleikkaaja, 1921, Rauma.
-
Pellingin retken muistomerkki, 1921, Liisapuistikko, Kruununhaka, Helsinki, Yhdessä Armas Lindgrenin kanssa.[5]
-
Vapaudenpatsas, 1922, Porvoo.
-
G. A. Petreliuksen suihkukaivo, 1924, Turku.
-
Osuustoiminta, 1928, Hämeentie 19, Sörnäinen, Helsinki.[6]
-
Taru ja totuus, 1932, Teatteri-esplanadi, Kaartinkaupunki, Helsinki.[7]
-
Pyhä Yrjänä ja lohikäärme, 1932, paljastettu 1962, Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Etu-Töölö Helsinki.[8]
-
Säästäväisyys, 1934, Hyvinkää.
-
Elämän nektaria, 1938, Oy Alkoholiike Ab, Salmisaarenranta 7, Ruoholahti, Helsinki.[9]
-
Habsburg-hoyrylaivan muistomerkki, 1939, Tähtitorninmäki, Ullanlinna,Helsinki.[10]
-
Sairaanhoito, 1939, Sairaanhoito-opisto, Tukholmankatu 10, Meilahti, Helsinki.[11]
-
Hevoset, 1940, Väylänrinne 1, Tammisalo, Helsinki.[12]
-
Hollolan sankaripatsas, 1941.
-
Säästäjä, 1942, entinen Postipankin pääkonttori, Fabianinkatu 19, Kaartinkaupunki, Helsinki.[13]
-
Kansan hyväksi, 1942, Tampere.
-
Kalat, 1949, Bensowin-talo, Eteläesplanadi 22, Kaartinkaupunki, Helsinki.[14]
-
Leijonareliefi (vasen), 1952, Jyväskylä.
-
Suojelusenkeli, 1954, Outokumpu.
-
Sadonkorjaajat I, 1995 (1920-luku), Raisio.[15]
-
Sadonkorjaajat II, 1998 (1920-luku), Raisio.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elna Kiljander, puoliso
- Jalmari Finne, pikkuserkku
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tampereen nykytaiteen museo.
- Karkkilan muistomerkit.
- Suomen sotamuistomerkit Tammenlehvän Perinneliitto.[vanhentunut linkki]
- Jyväskylän seurakunta.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Laati, Iisakki – Havu, Ilmari – Blomstedt, Yrjö – Poijärvi Lauri: Kuka kukin oli 1900–1961: Henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista. Otava, 1961.
- ↑ Pajastie, Eija: ”Suomalaisia kuvanveistäjiä”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 292. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Kordelinin kappeli Rauman Vanhalla hautausmaalla valmistui vuonna 1921 Rauman seurakunta. Arkistoitu 5.2.2007. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Gunnar Finne ja Armas Lindgren: Suihkukaivo Leijona Turun kaupunki. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Pellingin retken muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.32024.
- ↑ Osuustoiminta Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.32024.
- ↑ Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Pyhä Yrjänä ja lohikäärme Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Elämän nektaria Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Habsburg-höyrylaivan muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Sairaanhoito Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Hevoset Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Säästäjä Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Kalat Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ a b Raision julkiset taideteokset Raision aupunki. Viitattu 5.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ahtola-Moorhouse, Leena: Finne, Gunnar (1886–1952). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 19.7.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.