Jelno (järvi Pihkovan alueella)
| Jelno Ельно |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Venäjä |
| Piiri | Novosokolnikin piiri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Velikajan valuma-alue |
| Laskuoja | oja Devitšjeen |
| Järvinumero | 01030000111102000025380 |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 1,9 km [a] |
| Leveys | 0,55 km [a] |
| Pinta-ala | 54,1 ha [1] |
| Tilavuus | 0,0016 km³ [b] |
| Keskisyvyys | 3 m [1] |
| Suurin syvyys | 6,5 m [1] |
| Valuma-alue | 4,06 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [a] |
 Jelno |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jelno tai Jelno-Bolšoje (ven. Ельно, Ельно-Большое) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novosokolnikin piirissä. Järven nimessä voidaan nähdä sanan kuusi (ven. ель) tai kuusikko (ven. ельник) perusosa. Järven nimi voidaan silloin suomentaa vapaasti Kuusijärvi tai Suuri Kuusijärvi (bolšoje on suuri).[2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 1,9 kilometriä pitkä, 0,55 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 54 hehtaaria. Järvi on pitkänomainen, mutta sen kaakkoispäässä järven yli työntyy koillisrannasta teräväkärkinen niemi, joka jättää järveen yli 100 metriä leveän salmen. Salmen taakse jää lahti, joka käsittää noin neljäsosan järvestä. Järven ympäristö on metsämaata, jonka yhtenäisyyttä rikkovat pohjois-, etelä- ja kaakkoispäässä sijaitsevat pelto- ja niittymaat. Ilmakuvista ei voi paikallistaa asutusta, joten järvi lienee autio.[1][a][2][4][5]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvessä elää ainakin hauki, ahven, karppi, kiiski, lahna, pasuri, suutari, ruutana, made, säyne, mutakala ja rantanuoliainen, sekä joitakin Rutilus-suvun kaloja ja niukasti jokirapua. Järven pohja on mutainen ja sen rannat ovat vaihtelevasti muta-, hiekka- tai savipohjainen, ja rannikolla esiintyy paikoin myös kivikkoa. Soistuneet rannat muodostavat kelluvia hetteikköjä.[1]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jelno sijaitsee Velikajan valuma-alueella. Velikaja on Velikajan valuma-aluen pääuoma ja valuma-alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen eteläisimmän osan. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[a][2]
Järvi kuuluu Velikajan valuma-alueen latva-alueisiin. Sen ympäristössä on kolme pientä lampea ja sen valuma-alueen koko on 4,06 neliökilometriä [1]. Laskuoja lähtee luoteispään lounaisrannasta ja virtaa kohti etelää, jossa se laskee kolmen kilometrin päässä Devitšjeen. Tämä laskee vuorostaan Bolšoi Vjaziin, joka on Velikajan läpivirtausjärvi.[a][4][5]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Pihkovan alueen järviä (Excel) (arkistoitu, 22.5.2014) luotu 7.9.2013. pskov.ru: Pihkovan alueen valtion lupa- ja ympäristöhallintokomitea. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 11.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ a b c Jelno (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 11.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ Kuusinen, M. & Ollikainen, V.: Venäläis-suomalainen suursanakirja. Werner Söderström Oy, 1978. ISBN 951-0-00150-3
- ↑ a b Neuvostoajan kartta: O-35-Д, Псков (Pihkova), 1:200 000, viitattu 11.5.2020
- ↑ a b Pihkovan alueen kartta: sivu 35 (Arkistoitu – Internet Archive) ja sivu 41 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 11.5.2020