Jeanne-Marie Darré
Jeanne-Marie Darré (30. heinäkuuta 1905 Givet – 26. tammikuuta 1999 Pariisi) oli ranskalainen pianisti.[1][2]
Darré sai varhaista opetusta äidiltään. Tämän jälkeen hän opiskeli Pariisin konservatoriossa Marguerite Longin ja Isidore Philippin johdolla. Lisäksi hän sai ohjausta Gabriel Faurélta, Camille Saint-Saënsilta ja Maurice Ravelilta. Darré piti ensimmäisen esiintymisensä 14-vuotiaana ja teki ensimmäiset äänityksensä kaksi vuotta myöhemmin. Pariisissa hän esiintyi ensimmäisen kerran 20-vuotiaana. Vuonna 1926 hän esitti yksittäisessä konsertissa kaikki Saint-Saënsin viisi pianokonserttoa Orchestre Lamoureux’n kanssa. Darré keskittyi esiintymään pitkälti Euroopassa ja aloitti esiintymisen Amerikassa vasta vuonna 1962. Hän teki Carnegie Hall -debyyttinsä esittämällä Saint-Saënsin pianokonserton nro 2.[2]
Darré sai vuonna 1966 Kunnialegioonan upseerin arvon. Vuosi myöhemmin hänestä tehtiin Ordre des Arts et des Lettres’n Chevalier. Darré tuli tunnetuksi varsinkin Frédéric Chopinin ja Franz Lisztin sävellysten tulkitsijana. Lisäksi hän äänitti muun muassa Vincent d’Indyn teoksia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jeanne-Marie Darré AllMusic, viitattu 4.8.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c Maureen Buja, Jeanne-Marie Darré Interlude 23.8.2017, viitattu 4.8.2024 (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
