Jatkosodan pommitukset Helsingissä
.jpg)
Jatkosodan pommitukset Helsingissä aloittivat jatkosodan ja päättivät välirauhan.
Osana toista maailmansotaa Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22. kesäkuuta 1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen 25. kesäkuuta 1941 Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä ja muita suomalaisia asutuskeskuksia.[1]
Vuoden 1941 aikana Helsinkiä pommitettiin yhdeksän kertaa. 9. heinäkuuta Neuvostoliitto pommitti etenkin Kallion kaupunginosaa. Yhteensä 21 ihmistä kuoli.[2]
Marraskuussa 1942 pommi surmasi kymmeniä ihmisiä, varsinkin lapsia, elokuvateatterin edessä. Sotasensuurin takia asiasta uutisoitiin niukasti, ettei mieliala laskisi.[3][4]
Helsingin suurpommitukset vuonna 1944 helmikuun 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. päivien välisinä öinä[5] olivat viimeiset pommitukset, joiden jälkeen Neuvostoliitto aloitti massiivisen maahyökkäyksen.
Helsingin ilmatorjunnan kerrotaan hämänneen pommittajia nuotioiden ja valonheitinten avulla. Valonheittimet ja ensimmäisten harhautuneiden pommien sytyttämät tulipalot johtivatkin joitakin pommittajia harhaan. Sodan ajan lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa, että käskyä kaupungin muotoon rakennettujen kokkojen sytyttämisestä olisi annettu.[6] Ilmatorjunnalla oli käytössään sen ajan huippukalustoa, tulenjohtotutka ja radiomittauslaitteita, joiden avulla voitiin tehdä joko tuhoamisammuntaa tai sulkuammuntaa. Arviolta vain 5–10 prosenttia suuresta pommimäärästä putosi Helsingin keskustaan. Valvontakomission jäsenten saapuessa taistelujen tauottua Helsinkiin he hämmästyivät. Venäläiset luulivat tuhonneensa pääkaupungin maan tasalle.[7][8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jukka Lindfors: Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941 yle.fi. 2011. Viitattu 24.8.2024.
- ↑ Tällaisen hävityksen keskeltä otettiin yksi jatkosodan tunnetuimmista valokuvista – ”murhanlentäjät” toivat kuoleman ja tuhon Helsingin Kallioon 9.7.1941 is.fi. 2021. Viitattu 24.8.2024.
- ↑ Yksi ainoa pommi surmasi 51 ihmistä Helsingissä – elokuvateatterin edustasta tuli hautausmaa 75 vuotta sitten is.fi. 2017. Viitattu 24.8.2024.
- ↑ Venäjä kylvi kuolemaa Helsingin taivaalla marraskuussa 1942 – Pommitus vaati lapsiuhreja, joiden kohtaloista liki vaiettiin sotasensuurin vuoksi seura.fi. Viitattu 24.8.2024.
- ↑ Helsingin suurpommitukset 1944 historia.hel.fi. Viitattu 24.8.2024.
- ↑ 80 vuotta sitten Stalin yritti pommittaa Helsingin kivikaudelle, mutta sihti oli pahasti hukassa – katso kuvat silloin ja nyt yle.fi. Viitattu 24.8.2024.
- ↑ Ovela hämäys pelasti Helsingin helsinginuutiset.fi. Viitattu 24.8.2024.
- ↑ Ilmatorjuntamuseossa selviää, miten Helsinki pelastettiin ruotuvaki.fi. Viitattu 24.8.2024.