Jatkosodan muistomitali
Jatkosodan muistomitali (lyhenne Jsmm) on suomalainen vuosina 1957–1992 jaettu muistomitali. Sen oli oikeutettu saamaan jokainen jatkosodassa tai Lapin sodassa 1941–1945 kenttäarmeijaan tai kotijoukkoihin kuulunut tai muuten maan puolustamiseen osallistunut henkilö. Mitalin suunnitteli taiteilija, jääkärikapteeni Lauri Leppänen.[1]
Mitali perustettiin vasta 12 vuotta sotien päättymisen jälkeen tasavallan presidentti Urho Kekkosen 24. toukokuuta 1957 antamalla asetuksella. Muistomitali myönnettiin tasavallan presidentin nimissä henkilön omasta hakemuksesta. Jakoon liittyvät käytännön asiat kuuluivat sotilasläänien esikunnille. Koska muistomitalin saamiseen tarvittiin hakemus, otaksutaan että on paljon mitaliin oikeutettuja miehiä ja naisia, jotka eivät ole sitä saaneet. Mitali voitiin myöntää Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle, joka oli osallistunut sotaan tai toiminut muuten maanpuolustuksen hyväksi 25. kesäkuuta 1941 – 27. huhtikuuta 1945 välisenä aikana. Mitaliin olivat oikeutettuja myös osa sotilaspoikana tai pikkulottana toimineista henkilöistä, koska näitä toimintoja johti Kotijoukkojen esikunta. Mitalin jakelu päättyi vuoden 1992 lopussa.[1]
Pronssista valmistetun ympyränmuotoisen muistomitalin läpimitta on 31 millimetriä. Mitalin etusivulla on kohokuviona vaakasuorassa asennossa oleva miekka, jota verhoavat kaksi tammenlehvää. Etusivun reunaa kiertää kohokirjoitus, jossa on teksti ”Isänmaa 1941•1945”. Ruotsinkieliselle henkilölle tarkoitetussa mitalissa on sanan isänmaa sijasta sana fosterlandet. Muistomitalin takasivulla on kohokuviona Suomen vaakuna. Mitalia kannetaan rinnan vasemmalle puolelle kiinnitetyssä tummansinisessä nauhassa. Nauha on 32 mm leveä ja siinä on keskellä ja 2 mm kummastakin reunasta olevat 1 mm levyiset valkoiset pystyjuovat.[2] Kolme pystyjuovaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata.[1] Sellaisessa juhlatilaisuudessa, jossa ei kanneta itse mitalia, voidaan kantaa nauhaa 10 mm korkuisena nauhalaattana.[2]
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto antoi 1987 asetuksen muutoksen, jolla perustettiin Lapin sota -solki. Mitalin nauhaan kiinnitettävä hopeanvärisestä metallista valmistettu solki on 8 mm leveä ja 32 mm pitkä. Soljessa on kohokirjaimin teksti ”Lapin sota” tai ruotsinkielisille tarkoitetussa soljessa teksti ”Lapplandskriget”. Soljen käyttöön ovat oikeutettuja henkilöt, jotka osallistuivat 15. syyskuuta 1944 ja 27. huhtikuuta 1945 välisenä aikana sotatoimiin Lapissa. Soljen antoi kunkin sotilaspiirin esikunta.[3] Muunlaisia solkia tai tunnuksia muistomitalin nauhassa ei käytetä. Jatkosodan muistomitalista ei ole versiota, joka olisi tarkoitettu vapaaehtoisesti sotaan osallistuneille ulkomaalaisille, vaikka talvisodan muistomitalista sellainen valmistettiin.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja, s. 64–65. (3. täydennetty painos) Helsinki: Ajatus Kirjat, 2003. ISBN 951-9440-23-2
- ↑ a b Asetus sodan 1941–1945 muistomitalista (wikiaineistossa)
- ↑ Asetus sodan 1941–1945 muistomitalista annetun asetuksen 2 ja 5 §:n muuttamisesta (wikiaineistossa)