Jarl Louhija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jarl Louhija vuonna 1978.

Jarl Albin Louhija (vuoteen 1938 Lindgren; 29. toukokuuta 1908 Helsinki – 11. tammikuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja kielitieteilijä (fennisti).[1]

Jarl Louhijan vanhemmat olivat lennätinvirkailija, hovineuvos Axel Leonard Lindgren (1864–1937) ja kansakoulunopettaja Lydia Sofia Finander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1926 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1930, filosofian maisteriksi 1932, filosofian lisensiaatiksi 1957 ja filosofian tohtoriksi 1959.[2][3][4]

Louhija oli Helsingin suomalaisen yhteiskoulun opettajana 1932–1938 ja Helsingin ruotsalaisen lyseon suomenkielen lehtorina 1938–1942. Louhija oli lehtorina Kööpenhaminan ja Aarhusin yliopistoissa 1942–1943, Sotainvalidien veljesliiton toimitusjohtajana 1943–1945 ja Kauppakorkeakoulun kotimaisten kielten lehtorina 1948–1967. Hän toimi Suomen näytelmäkirjailijaliiton sihteerinä 1947–1965 sekä puheenjohtajana 1965–1969 ja Suomen kirjailijaliiton sihteerinä 1948–1959. Louhija oli pohjoismaisen kirjailijaneuvoston jäsenenä 1948–1959.[2][3]

Louhija toimi Helsingin Kauppakorkeakoulussa suomen kielen ja tyyliopin dosenttina 1960–1967, v.t. apulaisprofessorina 1965–1967 ja apulaisprofessorina 1957–1972. Hän oli lisäksi Turun kauppakorkeakoulussa v.t. professorina 1960–1974.[3]

Louhija oli vuosina 1930–1945 naimisissa lehtori Aino Sadeniuksen (1905–1982) kanssa. Heidän tyttärensä on rovasti Liisa Tuovinen.[5] Hänen toinen puolisonsa vuodesta 1946 oli Aura Järvilehto.[1] Jarl Louhijan sisar oli toimittaja, näyttelijä ja kirjailija Ruth Dahl.

Louhija teki käsikirjoituksen TV-näytelmiin Virhelaskelma (1963) ja Asiantuntijat (1977).

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen kielen oppikirja ruotsinkielisiä joukko-osastoja ja suojeluskuntia varten. Otava 1936
  • Kaksiteräinen miekka: Romaani. Otava 1937, 2. painos 1938.
  • Kauppamerenkulun suomalaista ja ruotsalaista erikoissanastoa. Moniste. Kauppakorkeakoulu A 11. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kirja- ja paperikauppa, Helsinki 1949.
  • Svenska handelsbrev – Ruotsalaisia kauppakirjeitä. Otava 1949.
  • Kotimaisen kauppakirjeenvaihdon ruotsinkielen harjoitustehtäviä: 65 loppututkinnossa ja kertauskuulustelussa Kauppakorkeakoulussa vv. 1943-1949 annettua koetehtävää. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kirja- ja paperikauppa, Helsinki 1952.
  • Ruotsalais-suomalaista pankkisanastoa "Mina bankaffärer"-nimisen teoksen mukaan. Moniste. Kauppakorkeakoulu B 12. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kirja- ja paperikauppa, Helsinki 1952.
  • Ruotsin kauppakirjeenvaihdon harjoitustehtäviä. Otava 1952, 4. painos 1971.
  • Suomenkielen koetehtäviä vv. 1944–1952. Moniste. Kauppakorkeakoulu A 12. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kirja- ja paperikauppa, Helsinki 1952.
  • Tyylioppia. Moniste. Kauppakorkeakoulu A 19. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kirja- ja paperikauppa, Helsinki 1952.
  • Miten hyvä kauppakirje syntyy: Kauppakirjeenvaihdon oppi- ja käsikirja. Tekijät Jarl Louhija ja Lauri V. Jalovaara. Otava 1954, 2. painos 1963, 3. painos 1969.
  • Suomalaisen kauppakirjeenvaihdon harjoitustehtäviä. Tekijät Jarl Louhija ja Lauri V. Jalovaara. Otava 1955, 4. täysin uus. painos nimellä Liikekirjeen laadinnan ongelmia: Harjoitustehtäviä, Otava 1969.
  • Ruotsia kaupanharjoittajille. Kirjoittaneet Jarl Louhija ja Martin Sevelius. Otava 1956, 4. painos 1967.
  • Utdrag ur svensk skönlitteratur. Kirjoittaneet Jarl Louhija ja Martin Sevelius. Kauppakorkeakoulun ylioppilasyhdistyksen kirja- ja paperikauppa, Helsinki 1956, 1965.
  • Affärsbrevet av i dag. Tekijät Jarl Louhija, Martin Sevelius ja Aarre Nenonen. Otava 1958, 5. upplaga 1969.
  • Symbolit ja kielikuvat Bertel Gripenbergin tuotannossa. Väitöskirja. Helsinki 1959.
  • Hotellin ja ravintolan kirjeenvaihto. Hotelli- ja ravintolakoulun julkaisuja 4. Otava 1962.
  • Lehtimainontamme kielen ja tyylin hahmottuminen 1. Suomen myynti- ja mainosyhdistys, Helsinki 1963, 3. painos 1970.
  • Lehtimainontamme kielen ja tyylin hahmottuminen 2. Suomen myynti- ja mainosyhdistys, Helsinki 1965, 3. painos 1972.
  • Kohenna kirjoitustaitoasi. Kauppkorkeakoulu, Helsinki 1967, 7. painos Gaudeamus, Helsinki 1974.
  • Mainosteksti luettavuustutkimuksen kohteena. Laatineet Jarl Louhija ja tutkijaryhmä. Kauppakorkeakoulun julkaisuja C 2:14. Kyriiri, Helsinki 1972.
  • Ruokalistaopas. Kirjoittaneet Jarl Louhija, Hannu Karhu ja Mikko Valve. Ravintoloitsijain liiton kustannus, Helsinki 1978, uusi painos 1984.

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mies ja minä. Piirtänyt Engholm, kertonut Hast. Suomentanut Jarl Louhija. Tammi 1948. (Alkuteos Mand og mig.)
  • Tito Colliander: Sallinen. Tammi 1949. 2., kuviltaan uud. laitos Weilin + Göös, Espoo 1979.
  • Kelvin Lindemann: Kultaiset kahleet: Romaani. Suomentaneet Aura ja Jarl Louhija. Otava 1950. (Alkuteos Gyldne Kaeder.)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 410. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. ↑ a b Kuka kukin on 1954
  3. ↑ a b c Kuka kukin on 1978
  4. ↑ Dödsfall, Hufvudstadsbladet, 31.08.1937, nro 233, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ Liisa Tuovinen. Kansallisarkisto. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.3.2017.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jarl_Louhija&oldid=22165973”