Jari Valkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jari Valkonen
Henkilötiedot
Syntynyt17. kesäkuuta 1964
Ristiina
Kuollut7. joulukuuta 2024 (60 vuotta)
Mikkeli
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kasvitautiopin professori, akatemiaprofessori (2006–2011)
Koulutus ja ura
Instituutti Helsingin yliopisto, Ruotsin maatalousyliopisto
Aiheesta muualla
researchportal.helsinki.fi/en/persons/f5c5223a-bbcd-4d2d-be32-1d759bfb42ac

Jari Pekka Tapani Valkonen (17. kesäkuuta 1964 Ristiina – 7. joulukuuta 2024 Mikkeli)[1] oli kasvipatologian professori Helsingin yliopistossa. Hän oli akatemiaprofessori kaudella 1.8.2006–31.7.2011 tutkimusteemanaan Kasvien potyviruskestävyyden molekulaariset mekanismit.[2][3][4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkonen oli koulutukseltaan agronomi ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori.[4] Hän toimi Suomen Akatemian nuorempana ja vanhempana tutkijana sekä akatemiaprofessorina. Hän oli kasvivirologian professori Ruotsin maatalousyliopistossa Uppsalassa.[5] Kasvipatologian professori Helsingin yliopistossa hän oli vuodesta 2001 lähtien.[6] Hän teki pidempiä tutkijavierailuja myös Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Perussa toimivaan kansainväliseen perunakeskukseen (International Potato Center). Professori Jari Valkonen on tunnettu erityisesti maailmanlaajuisesti tuotantomäärältään tärkeimpiin juureksiin eli perunaan, bataattiin ja maniokkiin (eli kassavaan) liittyvistä tutkimuksistaan.[5]

Valkonen toimi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta ja jatko-opinnoista vastaavana varadekaanina.[7] Vuoteen 2013 mennessä hän oli ohjannut jo noin 30 väitöskirjatyötä. Useat hänen väitöskirjaopiskelijoistaan ovat tulleet kehittyvistä maista. Väiteltyään he voivat viedä kotimaihinsa ajanmukaista tietotaitoa satoon vaikuttavista kasvitaudeista. Valkosen tutkimusryhmä on tehnyt yhteistyötä kehitysapuvaroin esimerkiksi Tansanian maatalousalan tutkimusasemien kanssa.[8]

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkonen palkittiin väitöskirjapalkinnolla vuonna 1993 ja maataloustutkimuksen edistämisestä jaettavalla Mikko Sillanpää -palkinnolla 1994. Tunnustuksena pohjoismaisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön edistämisestä hänelle myönnettiin vuoden 2004 NOVA-palkinto.[9] Vuodesta 2004 lähtien hän oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.[4] Merkittävän kasvivirologian Richard Francki -palkinnon hän vastaanotti vuonna 2005 ja Kasvinsuojeluseuran mitalin vuonna 2011.[9]

Julkaisutoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2017 Valkosen julkaisuluettelossa oli yli 430 nimikettä.[9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Muistokirjoitus | Kasvipatologian merkittävä kehittäjä Helsingin Sanomat. 28.1.2025. Viitattu 28.1.2025.
  2. ↑ Vuosikertomus 2006 (pdf) (Suomen Akatemian akatemiaprofessorit vuonna 2006, sivu 40/44) Suomen Akatemia. Viitattu 11.2.2017.
  3. ↑ Vuosikertomus 2007 (pdf) (Suomen Akatemian akatemiaprofessorit vuonna 2007, sivu 31/36) Suomen Akatemia. Viitattu 12.2.2017.
  4. ↑ a b c Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 10.2.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 11.2.2017.
  5. ↑ a b Biography - Jari Valkonen (pdf) 2011. International Union for the Protection of New Varieties of Plants (UPOV), upov.int. Viitattu 13.2.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Kasvipatologian opetuksen historiaa ja nykypäivää Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 13.2.2016.
  7. ↑ De­kaa­nit ja tie­de­kun­ta­neu­vos­to Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 13.2.2016.
  8. ↑ The Finnish Ministry of Foreign Affairs has granted EUR 2.5 million for developing potato cultivation in Tanzania 8.3.2011. potatopro.com. Viitattu 13.2.2017. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Jari Valkonen. Yleisnäkymä (Tuhat-tutkimustietojärjestelmä, myös välilehdet Julkaisut ja Palkinnot) Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Arkistoitu 13.2.2017. Viitattu 12.2.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jari_Valkonen&oldid=22987015”