Jari Hakanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jari Hakanen
Henkilötiedot
Syntynyt1961 (ikä 62–63)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti tutkimusprofessori (TTL)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (VTM, VTL 1991, VTT 2005)
Instituutti Työterveyslaitos
Tutkimusalue työhyvinvointi, mm. työn imu, voimavaralähtöinen näkökulma, palveleva johtajuus, työn tuunaus, aktiivinen muutoksiin sopeutuminen, sisäinen yrittäjyys
Aiheesta muualla
Kotisivu

Jari J. Hakanen (s. 1961 Helsinki[1]) on suomalainen sosiaalipsykologi (VTT) ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti, joka työskentelee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorina työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvien teemojen parissa.[1][2][3][4] Hänet tunnetaan erityisesti innostavaan työhön liittyvän työn imun tutkijana ja puolestapuhujana.[1][5] Hän on tutkinut myös työtä positiiviselle psykologialle tyypillisestä voimavaralähtöisestä näkökulmasta, palvelevaa johtajuutta, työn tuunaamista ja aktiivista muutoksiin sopeutumista sekä sisäistä yrittäjyyttä.[5] Hakanen on erittäin suosittu luennoitsija työpaikoilla ja häntä on usein haastateltu joukkotiedotusvälineissä.[6][7][4][8][1][9]

Hakanen opiskeli aluksi puolitoista vuotta konetekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa. Sitten hän opiskeli sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän teki maisterivaiheen lopputyönsä saattohoidosta lääkäreiden, hoitajien ja potilaiden haastattelututkimuksena kolmessa sairaalassa (HYKS, kaupunginsairaala ja Terhokoti). Erinomaiseksi arvioitu gradututkimus hyväksyttiin myös lisensiaattityönä (Kuoleman kolme näyttämöä : etogeeninen tarkastelu, 1991).[5] Myöhemmin, jo TTL:n tutkijana toimiessaan Hakanen valmistui valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hänen suomenkielinen väitöskirjatutkimuksensa (2005) oli otsikoitu Työuupumuksesta työn imuun : työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla.[10] Väitöstilaisuus oli tupaten täynnä; väitöskirjasta on otettu neljä painosta.[5]

Hän on työskennellyt tutkimustehtävissä Työterveyslaitoksella helmikuusta 1998 lähtien. Tätä ennen hän toimi muun muassa Työväen sivistysliiton opintokeskuksen aikuiskouluttajana 1990-luvulla.[5] Vuonna 1995 hän siirtyi 2,5 vuodeksi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesiin tutkijaksi. Tehtävä liittyi itsemurhien ehkäisyprojektiin. Hakanen koordinoi seitsemän osatutkimuksen aineistonkeruuta ja raportointia. Tehtävän loppuvaiheessa hän huomasi Työterveyslaitoksen työaikkailmoituksen määräaikaisen työuupumustutkija tehtävään, haki sitä ja sai paikan.[5] Hän tutustui tässä tehtävässään hollantilaiseen työuupumustutkija Wilmar Schaufeliin, ja pääsi työskentelemään Schaufelin ja Arnold Bakkerin Hollannissa kanssa kaksi kuukautta. Tänä aikana hän perehtyi työn ilon tutkimusmenetelmiin ja kirjoitti ensimmäiset kansainväliset tutkimusartikkelinsa työn imusta.[5] Käännöstermin työn imu (engl. work engagement) Hakanen keksi 2000-luvun alkuvuosina. Hän sai Työsuojelurahastosta rahoitusta väitöskirjatutkimukseen ja tutkimuksen valmistumisvaiheessa 2004 vaikituisen työpaikan Työterveyslaitokselta.[5]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Tuomo Yrttiaho: Työpaikoilla myös nautitaan työn tekemisestä, muistuttaa työhyvinvointia tutkinut Jari Hakanen 8.8.2021. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 2.1.2022.
  2. ↑ Jari Hakanen Työterveyslaitos, ttl.fi. Viitattu 2.1.2022.
  3. ↑ Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos 28.10.2016. SWiPE, smartworkresearch.fi. Viitattu 2.1.2022.
  4. ↑ a b Lea Joutsensaari: Korona vähensi työuupumusta, mutta nyt etätyö aiheuttaa apatiaa – tutkimusprofessori: "Työnteosta katoaa kipinä, kun elävät ihmiset puuttuvat" 2.11.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 2.1.2022.
  5. ↑ a b c d e f g h Marja Kasanen: Työhyvin­vointi­tutkimuksen uranuurtaja kolleega.fi. 21.10.2020. Viitattu 2.1.2022.
  6. ↑ Minna Rinta-Tassi: Pomon palaute voi saada työntekijän loistamaan tai repiä itsetunnon riekaleiksi 19.12.2018. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 2.1.2022.
  7. ↑ Katarina Malmberg: Etätyöapatia on tunne-elämän uusi ilmiö, joka uhkaa nyt monia, sanoo asiantuntija – Näistä merkeistä tunnistat, että etätyö alkaa vaikuttaa mieleen 20.5.2020. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 2.1.2022.
  8. ↑ Tanja Vasama: Moni kärsii etätyö­apatian oireista – asian­tuntijat kertovat, miten sitä voi torjua 30.11.2020. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 2.1.2022.
  9. ↑ Jari Hakanen - Lehtileikkeet (Helsingin yliopiston tutkimusportaali) Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 2.1.2022.
  10. ↑ Jari Hakanen: Työuupumuksesta työn imuun : työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla (Väitöskirja / Helsingin yliopisto; ISBN 951-802-595-9 (nidottu), ISBN 978-951-802-595-8 (nidottu); julkaistu sarjassa Työ ja ihminen, Tutkimusraportti, ISSN 1237-6175; 27) 2005. Työterveyslaitos, teostiedot via finna.fi. Viitattu 2.1.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jari_Hakanen&oldid=20205869”