Japanintammisilkkikehrääjä
| Japanintammisilkkikehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kehrääjämäiset Bombycoidea |
| Heimo: | Riikinkukkokehrääjät Saturniidae |
| Alaheimo: | Saturniinae |
| Suku: | Antheraea |
| Laji: | yamamai |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Antheraea yamamai |
|
| Katso myös | |
Japanintammisilkkikehrääjä (Antheraea yamamai) on kookas itäaasialainen yöperhonen, joka on vieraslajina levinnyt myös Eurooppaan.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japanintammisilkkikehrääjä on yleensä kellanruskea, mutta värin sävy vaihtelee yksilöittäin keltaisesta suklaanruskaan. Etusiiven kärki kaartuu sirppimäisesti, ja jokaisen siiven keskellä on pyöreä, kirjava silmätäplä. Silmätäplän keskiosa on läpikuultava. Takasiiven silmätäplään liittyy soikea, mustanruskea läiskä. Siipiväli on 110–150 mm.[1]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japanintammisilkkikehrääjän luontainen elinalue on Japani. Laji tuotiin silkinvalmistusta varten Itävaltaan 1860-luvulla. Sittemmin luontoon päässeistä yksilöistä on muodostunut luonnonvarainen kanta Sloveniasta ja Italiasta Etelä-Saksaan ulottuvalle alueelle. Saksassa laji on viime vuosina levinnyt pohjoisemmaksi.[2] Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena elokuun puolivälistä syyskuulle.
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Molemmat sukupuolet ovat aktiivisia öisin ja lentävät valolle. Aikuiset perhoset kuoriutuvat kotelostaan iltapäivällä ja naaras houkuttelee koiraita erittämiensä feromonien avulla. Naaras munii ensimmäiset munat lepopaikalleen ja loput lennosta ravintokasville. Häirittynä perhonen pudottautuu maahan.
Japanissa japanintammisilkkikehrääjää on kasvatettu silkintuotantoa varten. Toukan kotelokopakseen erittämää vahvaa ja elastista mutta huonosti värjäytyvää silkkiä kutsutaan tensan- tai yamamai-silkiksi.[3]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää pääasiassa eri tammilajeilla (Quercus), mutta kelpuuttaa myös muita ravintokasveja kuten pyökin (Fagus sylvatica) ja jalokastanjan (Castanea sativa).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Lepiforum.de (saksaksi)
- Korean Natural History Research Information System (englanniksi)