Janne Viitamies
Janne Sakari Viitamies (s. 21. tammikuuta 1964 Lahti) on suomalainen entinen kansanedustaja ja kaupunkikeskustan kehittämisen asiantuntija. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori.
Toiminta kaupunkikehittäjänä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitamies on työskennellyt kaupunkikehittäjänä ja -tutkijana 2000-luvulla Jyväskylässä, Lahdessa, Mikkelissä, muualla Itä-Suomessa, Vantaalla, Helsingissä ja Huittisissa.
Viitamies toimi Mikkelissä kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikken toiminnanjohtajana 2001–2013. Mikkelin keskustauudistus palkittiin vuonna 2012 kaupunkikeskustapalkinnolla.[1] Mikkelin kaupunki muisti Viitamiestä Pro Mikkeli -mitalilla.[2]
Viitamies työskenteli Lahti City ry:n toiminnanjohtajana Lahdessa 2013–2018[3] ja samaan aikaan keskustakehittämisen konsulttina useissa kaupungeissa Etelä-Suomessa. Lahteen rakennettiin keskuspysäköintilaitos torin alle, laajennettiin kävelykeskustaa ja alettiin Viitamiehen aloitteesta suunnitella taide- ja muotoilukeskusta.
Vuonna 2014 Viitamies toimitti kaupunkikeskustan kehittämisen käsikirjan Citybook '14 yhdessä arkkitehti Pokko Lemminkäisen kanssa. Ympäristöministeriö tuki julkaisun tuottamista.[4] Viitamiehen kaupunkitutkimuksen väitöskirja Kenen Aleksi sen Helsinki – Kluuvin kävelykatutaistelut 1968–2003 valmistui vuonna 2016. Se käsittelee osallistumisoikeutta kaupungin kehittämiseen ja kaupunkitilan demokratian edellytyksiä.
Elokuussa 2018 Viitamies aloitti Jyväskylän kaupunkikeskustan kulttuuritilojen ja -toimintojen projektipäällikönä.[5]
Jyväskylän sydän -projektin ehdotus, että Jyväskylän uusi musiikkisali, pääkirjasto, taidemuseo ja käsityön museo sijoitettaisiin saman katon alle ydinkeskustan vilkkaimpaan paikkaan, julkistettiin helmikuussa 2020.[6][7]
Poliittinen toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitamies oli valittuna kansanedustajaksi vuosina 1995–1999 Mikkelin läänin vaalipiiristä ja kuului Sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään.[8][9]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Janne Viitamiehen sisar Pauliina Viitamies on myös ollut sosiaalidemokraattien kansanedustaja.[10]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitamies palkittiin vuonna 2011 Vuoden mikkeliläisen kunniamaininnalla ja vuonna 2013 Pro Mikkeli -mitalilla.[11][2]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikkelin työväenyhdistyksen historia. 1, Kumous ja kompromissi: Mikkelin työväki ja kansalaisten Suomi 1890–1918. Mikkelin työväenyhdistys, 1990 ISBN 952-90-2550-5
- Ensimmäinen kevät: Mikkelin Jukurit ja Mestis 2001: raportti innostuksesta, [Mikkelin Jukurit], 2001 ISBN 952-91-3422-3
- City book '14, Elävät Kaupunkikeskustat, 2014 ISBN 978-952-93-3490-2 (Julkaistu myös verkkoaineistona ISBN 978-952-93-3491-9 (PDF))
- Kenen Aleksi, sen Helsinki: Kluuvin kävelykatutaistelut 1968–2003. Helsingin yliopisto, 2016. ISBN 978-951-51-2408-1 Väitöskirja (Julkaistu myös verkkoaineistona ISBN 978-951-51-2409-8 (PDF))
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mikkeli voitti kaupunkikeskustojen kauneuskilpailun Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2018.
- ↑ a b Pro Mikkeli - mitali mikkeli.cloudnc.fi. Viitattu 9.10.2018.
- ↑ Tommi Berg: Kujakatista keskustatohtoriin -millainen hahmo seuraavaksi? Uusi Lahti. 13.6.2018. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.10.2018.
- ↑ Uusi julkaisu kertoo viiden palkitun kaupunkikeskustan menestysreseptit www.ym.fi. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.10.2018.
- ↑ Kettunen, Janne: Janne Viitamies siirtyy kehittämään Jyväskylän kulttuurielämää Länsi-Savo. 10.6.2018. Viitattu 9.10.2018.
- ↑ Matintupa, Minna: Jyväskylän sydän rakentuu kulttuurin ympärille – ensimmäinen kokeilu taiteenlajien törmäyksestä on käynnissä juuri nyt 20.11.2019. Yle. Viitattu 15.2.2020.
- ↑ Vuorela, Arvo: Jyväskylä tavoittelee uutta kulttuurilaitosten "Broadwaytä" aivan kaupungin ytimeen – ykkösvaihtoehto Alvar Aalto -rakennusten naapurissa 3.2.2020. Yle. Viitattu 15.2.2020.
- ↑ Janne Viitamies Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Päiväkirjavieras Janne Viitamies 9.9. Yle Etelä-Savo
- ↑ Pauliina Viitamies Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Vuoden mikkeliläinen Mikkelin nuorkauppakamari. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.10.2018.