Tämä on lupaava artikkeli.

Jan Lievens

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jan Lievens
Omakuva, 1629–1630, 42 × 37 cm, Leiden collection.
Omakuva, 1629–1630, 42 × 37 cm, Leiden collection.
Henkilötiedot
Syntynyt24. lokakuuta 1607
Leiden, Alankomaat
Kuollut4. kesäkuuta 1674
Amsterdam, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus barokki, Alankomaiden kultakauden maalaustaide

Jan Lievens (24. lokakuuta 1607 Leiden – 4. kesäkuuta 1674 Amsterdam)[1] oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut taidemaalari, joka tunnetaan etenkin muotokuvistaan ja historiallisista maalauksistaan. Omana aikanaan erittäin arvostettu Lievens työskenteli useita vuosia läheisesti Rembrandt von Rijnin (1606–1669) kanssa.[2]

Jan Lievens oli Alankomaiden taiteen kultakauden ennakkoluulottomimpia ja valovoimaisimpia kokeilijoita, jonka yksittäiset teokset kuuluvat aikakauden parhaiden maalausten joukkoon.[3] Lievensin myöhempi maine on kärsinyt vertailusta Rembrandtiin. Hänen roolinsa on usein ollut esittää vertailukohtaa, toista lapsineroa, joka ei koskaan saavuttanut todellista potentiaaliaan.[2]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samson ja Delila, 1630–1635, 131 × 111 cm, Rijksmuseum, Amsterdam

Uran alku ja Rembrandt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievens aloitti jo kahdeksanvuotiaana Joris van Schootenin (n. 1587 – n. 1653) oppilaana Leidenissä. Kymmenvuotiaana hän muutti Amsterdamiin historiallisia teoksia maalanneen Pieter Lastmanin (1583–1633) oppilaaksi.[1][4] Lievens palasi Leideniin ja oli vain 12-vuotias aloittaessaan itsenäisen työskentelyn.[2]

Kun Rembrandt van Rijn palasi Leideniin vuonna 1625 kahden nuoren ja poikkeuksellisen lahjakkaan maalarin välille kehittyi läheinen suhde. Rembrandt oli ollut todennäköisesti juuri Lievensin suosituksesta Pieter Lastmanin oppilaana Amsterdamissa. Ei tiedetä varmuudella oliko maalareilla yhteinen työtila, mutta he työskentelivät tiiviisti yhdessä lainaten ideoita ja tekniikoita toisiltaan.[5] Kaksikon välinen yhteistyö ja keskinäinen kilpailu jatkui vuoteen 1631 saakka,[2] jolloin Rembrandt lähti Leidenistä.[6]

Englanti, Antwerpen ja Amsterdam

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievens halusi kansainvälisen uran hovitaiteilijana ja siirtyi vuonna 1632 Englantiin ilmeisesti Anthony van Dyckin (1599–1641) vaikutuksesta. Ajalta Englannissa tunnetaan hyvin vähän teoksia. Hänen tiedetään maalanneen kuninkaallisen perheen muotokuvia, mutta teokset eivät ole säilyneet.[2][4] Lievens työskenteli mahdollisesti van Dyckin ateljeessa, ehkä tämän avustajana.[6]

Vuonna 1635 Lievens palasi mannermaalle ja liittyi Antwerpenin Pyhän Luukkaan taidemaalarien kiltaan.[2] Hän meni naimisiin tunnetun puunleikkaajan ja kuvanveistäjän Andries Colijns de Nolen tyttären Susannan kanssa vuonna 1638 ja kääntyi todennäköisesti katoliseen uskoon.[3] Vaikka Lievens sai runsaasti tilaustöitä varsinkin jesuiitoilta[6] hän kärsi taloudellisista vaikeuksista. 2. lokakuuta 1643 hänen omaisuutensa takavarikoitiin. Lievensin poika Jan Andrea kastettiin tammikuussa 1644. Pojan äiti ja Lievensin vaimo Susanna kuoli joko synnytyksessä tai pian sen jälkeen. Lievens päätti jättää Antwerpenin vuonna 1644.[2]

Brinion ylennys kenraaliksi, 1661, 5.46 × 5.38 m, Amsterdamin kuninkaallinen palatsi (seinämaalaus), Amsterdam.

Lievens muutti Amsterdamiin, jossa hänestä tuli kysytty muotokuvamaalari. Hän meni vuonna 1648 uudelleen naimisiin maalari Jan de Brayn (1627–1697) tyttären Cornelian kanssa.[2][3] Hän sai useita virallisia erittäin merkittäviä tilaustöitä. Lievens osallistui vuonna 1650 kultakauden kunnianhimoisimman rakennusprojektin Oranjezaalin ja vuosina 1656 ja 1661 nykyisin Amsterdamin kuninkaallisena palatsina tunnetun Nieuwe Stadhuisin sisustukseen.[4] Hänellä oli myös ulkomaisia ostajia. Vuosina 1653–1654 Lievens työskenteli Berliinissä.[2] Ranskan–Hollannin sota vaikutti monien muiden maalarien tavoin myös Lievensin työtilanteeseen, kun Ranskan miehitettyä Alankomaiden alueen maalaustaiteen kysyntä romahti.[3]

Lievens oli historiallisten tietojen perusteella hyvin haastava ihminen, joka oli jatkuvasti konflikteissa läheistensä ja asiakkaidensa kanssa. Hänellä oli koko uransa ajan vaikeuksia asioidensa hoitamisessa ja taloudellisia ongelmia.[3] Kuollessaan Lievens jätti jälkeensä vain velkaa.[4]

Arvostus ja perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieves oli yksi aikakautensa arvostetuimpia taiteilijoita.[3] Hänen myöhempi maineensa on kuitenkin kärsinyt vertailusta Rembrandtiin ja uran kokonaisuuden määrittelyn vaikeudesta. Lievens maalasi lukuisilla erilaisilla tyyleillä, joten hänen työtään on ollut vaikeaa asettaa selkeään muottiin.[2][4]

Tyyli ja teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievens oli kunnianhimoinen ja ennakkoluuloton kokeilija, joka maalasi uransa varrella lukuisilla eri tyyleillä ja mukautti työnsä usein kysyntään, ajan muotiin ja ostajien vaatimuksiin. Hän oli tyylillinen kameleontti, joka maalasi erilaisia genrejä ja mukaili eri mestareiden tyylejä. Häneltä tunnetaan henkilötutkielmia eli tronieita, muodollisia muotokuvia, laatukuvia, asetelmia, maisemamaalauksia, uskonnollisia maalauksia, piirustuksia ja puupiirustuksia.[3]

Rembrandt van Rijnin muotokuva, 1629 (?), 57 × 44.7 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.

Leidenin varhaiskausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievensin varhaiset teokset ovat historiallisia ja uskonnollisia maalauksia, joissa näkyy hänen mestarinsa Pieter Lastmanin ja Utrechtin caravaggistien, erityisesti Gerard van Honthorstin (1590–1656) vaikutus.[2] Vuosien 1625–1632 välillä Lievens ja Rembrandt maalasivat niin samankaltaisella tekniikalla, että on usein mahdotonta sanoa kumpi maalasi teoksen. Useita Lievensin töitä on pidetty Rembrandtin maalauksina. Nuoret taiteilijat maalasivat samoja asetelmia ja malleja. Työtapa oli poikkeuksellinen, sillä normaalisti maalarit olisivat työstäneet yhdessä samaa maalausta. Molemmat olivat myös toistensa malleina.[5]

Lasaruksen herääminen, 1631, 107 × 114 cm, Art Gallery and Museum, Brighton.

Varhaiskauden maalaukset olivat usein puolikuvia, ja niissä on voimakas chiaroscura-efekti. Vuoden 1628 jälkeen Lievens siirtyi impasto-tekniikkaan ja hänen maalaustensa väriskaala muuttui monokromaattisemmaksi. Leidenin kauden tunnettuja maalauksia ovat esimerkiksi Job (1631), Lasaruksen herääminen (1631) ja Eli ja Samuel (1631). Monet Lievensin uraa arvioivat pitävät ajanjaksoa hänen taiteellisesti vahvimpana kautenaan.[2]

Aika Antwerpenissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannissa ja Antwerpenissa vietetyn kauden aikana Lievensin tyyli muuttui klassisemmaksi. Hän maalasi teoksia, joissa näkyi hänen uuden asuinpaikkansa Espanjan Alankomaiden ja flaamilaisen barokin, erityisesti van Dyckin ja Pieter Paul Rubensin (1577–1640) vaikutus.[2] Hän palasi historiallisen maalauksen pariin ja sai tilaustöitä varsinkin jesuiitoilta. Antwerpenissa Lievens alkoi maalata uudelleen tronieksi kutsuttuja muotokuvatutkielmia, joita hän oli maalannut myös Leidenissä.[4][3] Hän pyrki myös laventamaan taitojaan. Hän teki ajalle epätyypillisesti puupiirroksia ja maalasi maisemamaalauksia, joissa näkyi Adriaen Brouwerin (1605/06–1638) vaikutus.[2][6]

Amsterdam ja myöhäiskausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutettuaan vuonna 1644 Amsterdamiin Lievens mukautti jälleen ongelmitta tyylinsä ostajien makuun. Amsterdamin muotokuvamarkkinoita oli hallinnut Rembrandt, mutta muoti oli nyt vaihtumassa. Lievensin klassinen flaamilainen maalaustyyli sopi paikalliselle yläluokalle. Hän maalasi lukuisia muodollisia muotokuvia, esimerkiksi Anna Maria Schuurmanin (1649) ja Cornelia Teding van Berkhoutin (1653) muotokuvat.[2]

Lievens maalasi Amsterdamin kaudellaan myös useita seinämaalauksia aikakauden kunnianhimoisimpiin ja halutuimpiin rakennuskohteisiin. Oranjezaalin maalattu Viisi muusaa (1650) jatkoi Antwerpin klassista tyyliä. Amsterdamin kuninkaalliseen palatsiin Lievens maalasi vuonna 1656 Quintus Fabius Maximusta ja hänen poikaansa kuvaavan teoksen ja myöhemmin jättimäisen Brinion ylennyksen kenraaliksi (1661, 5.46 × 5.38 m).[2]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vanha nainen lukee, 1621, 71.4 × 67.3 cm, Philadelphia Museum of Art, Philadelphia.
    Vanha nainen lukee, 1621, 71.4 × 67.3 cm, Philadelphia Museum of Art, Philadelphia.
  • Pilatius pesee kätensä, 1624–1625, Museum De Lakenhal, Leiden
    Pilatius pesee kätensä, 1624–1625, Museum De Lakenhal, Leiden
  • Constantijn Huygens (1596–1687), 1627–1630, 99 × 84 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
    Constantijn Huygens (1596–1687), 1627–1630, 99 × 84 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
  • Asetelma, kirjoja, n. 1630, 91 × 120 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
    Asetelma, kirjoja, n. 1630, 91 × 120 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
  • Apostoli Paavali, 1627–1629, 119 × 108, Nationalmuseum, Tukholma.
    Apostoli Paavali, 1627–1629, 119 × 108, Nationalmuseum, Tukholma.
  • Poika viitassa ja turbaanissa (Kurpfalzin prinssi Ruprechtin muotokuva), n. 1631, 66.7 × 51.8 cm, Leiden Collection.
    Poika viitassa ja turbaanissa (Kurpfalzin prinssi Ruprechtin muotokuva), n. 1631, 66.7 × 51.8 cm, Leiden Collection.
  • Abraham uhraa vuohen poikansa Isaacin sijasta, 1638, 180 x 136 cm, Duke Anton Ulrich Museum, Braunschweig.
    Abraham uhraa vuohen poikansa Isaacin sijasta, 1638, 180 x 136 cm, Duke Anton Ulrich Museum, Braunschweig.
  • Mäkisessä maisemassa lepäävät maalaiset, n. 1640, 74 × 154 cm, The Kremer Collection. Yhdessä David Teniers nuoremman kanssa.
    Mäkisessä maisemassa lepäävät maalaiset, n. 1640, 74 × 154 cm, The Kremer Collection. Yhdessä David Teniers nuoremman kanssa.
  • Anna Maria van Schurman, 1649, 87 × 68.6 cm, National Gallery, Lontoo.
    Anna Maria van Schurman, 1649, 87 × 68.6 cm, National Gallery, Lontoo.
  • Cornelia Teding van Berkhout (1614–1680), 1653, 134 × 101 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
    Cornelia Teding van Berkhout (1614–1680), 1653, 134 × 101 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Discover painter, draftsman, decorative painter (of interiors) Jan Lievens rkd.nl. RKD – Netherlands Institute for Art History. Arkistoitu 3.5.2019. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Turner, Jane: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 198–201. New York: St. Martin's Press, 2000. ISBN 978-0-312-22972-6 (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h Yeager-Crasselt, Lara & Wheelock Arthur K. jr.: Jan Lievens NGA Online Editions. Arkistoitu 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Bakker, Piet: Jan Lievens The Leiden Collection Catalogue. New York. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b Turner, Jane: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 268. New York: St. Martin's Press, 2000. ISBN 978-0-312-22972-6 (englanniksi)
  6. ↑ a b c d DeWitt, Lloyd: Evolution and Ambition in the Career of Jan Lievens (1607-1674). (Väitöskirja) University of Maryland (College Park, Md.), 2006. Väitöskirjan verkkoversio (PDF). (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jan_Lievens&oldid=19276353”