Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota)
| Jalkaväkirykmentti 43 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 18.6. - 6.12.1941 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
Jalkaväkirykmentti 43 (JR 43) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Päijänteen sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 10. divisioonaan.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esikunta ja esikuntakomppania. Rykmentin esikunta, kranaatinheitin- ja tykkikomppania sekä rykmentin kolonna muodostettiin Mikkelin alueen miehistä.
- I pataljoona (I/JR 43) koostui Ristiinan, Anttolan ja Suomenniemen pitäjien miehistä.
- II pataljoona (II/JR 43) koostui Mäntyharjun miehistä.
- III pataljoona (III/JR 43) koostui Pertunmaan, Joutsan ja Luhangan miehistä. 7. komppania (7/III/JR43) koostui pertunmaalaisista ja perustettiin Lihavanpään kansakoululla.
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 43)
- 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 43)
- Kolonna (Kol./JR 43)
Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.
Komentaja(t)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rykmentinkomentajana oli perustamisesta 19. kesäkuuta 1941 lakkauttamiseen 6. joulukuuta everstiluutnantti Eino Vänttinen.[1]
Taistelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nuijamaa
- Hiitola
- Kaukola
- Hytinlahti
- Timoskala
- Räisälä
- Tiuri
- Lähdekorpi
- Humalainen
- Kiviniemi
- Lipola
- Kirjasalo
- Lempaala
Rykmentin hyökkäysvaiheen tappiot olivat kaatuneina 334 ja haavoittuneina 939. Lisäksi rykmentin tappioita lisäsi 15 kadonnutta eli yhteensä 1 288 miestä.[2]:
Lakkauttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rykmentti lakkautettiin 6. joulukuuta 1941. I/JR 43 alistettiin 1. joulukuuta 1941 JR 1:lle. II/JR 43 kotiutettiin, ja he irtautuivat etulinjasta 2. joulukuuta ja aloittivat siirtymisen Mäntyharjulle, josta heidät kotiutettiin 9.-10. joulukuuta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. ('Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas) Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9
- ↑ Digitaaliarkisto digi.narc.fi. Viitattu 29.9.2016.