Jalkaväkikoulu
Jalkaväkikoulu on Maasotakoulun Koulutuskeskukseen kuuluva Suomen maavoimien jalkaväen aselajikoulu, joka sijaitsee Lappeenrannassa.[1][2] Se vastaa jalkaväen upseeriston ja aliupseeriston perus- ja täydennyskoulutuksesta. Jalkaväkikoulu on maavoimien aselajikouluista suurin.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkaväkikoulu perustettiin 1. tammikuuta 2015 osana puolustusvoimauudistusta. Aiemmin Maasotakoulu itsessään toimi sekä puolustushaara- että jalkaväen aselajikouluna, mutta vuoden 2015 alussa siihen liitettiin myös useita muita maavoimien aselaji- ja toimialakouluja, minkä myötä perustettiin erillinen Jalkaväkikoulu osaksi uudistunutta Koulutuskeskusta.[2][3]
Koulun ensimmäinen johtaja on everstiluutnantti Riku Mattila, joka toimi aiemmin pataljoonan komentajana Koulutuskeskuksessa.[4]
Jalkaväkikoulun lipun on suunnitellut VTM Markku Palokangas. Sen on piirtänyt maavoimien verkkotiedottaja Lauri Paju. Joukkoyksikkölippu siunattiin ja naulattiin lokakuussa 2017. Lippukankaan väri on jalkaväkiaselajille vahvistettu vihreä, ja lipun keskikuvio on kaksi kivääriä ristikkäin. Tunnuksen väri lipussa on jääkärijoukoille vahvistettu keltainen.[5]
Korkeakouluosasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkaväkikoulun korkeakouluosasto antaa opetusta Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkintojen maavoimien koulutusohjelman jalkaväen aselajiin suuntautuneille opiskelijoille. Jalkaväen opetus jakautuu Jalkaväkikoulun jääkäri- ja panssarintorjunta-, kranaatinheitin-, ja tiedusteluopintosuuntiin sekä Hattulan Panssarikoulun panssariopintosuuntaan.[6][7] Opintosuunnista suurin on jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunta noin 30 opiskelijan vahvuudellaan.[8]
Kadetit viettävät aselajikoulussa kandidaattiopintojensa viimeisen eli kolmannen vuoden,[9][10] minkä aikana he opiskelevat muun muassa aselajin kaluston ja välineistön hallintaa sekä taktiikkaa.[6][7] Opiskelijat saavat valmiudet toimia rauhanajan perusyksikön kouluttajana ja sodanajan yksikön päällikkönä.[6][7]
Sotatieteiden kandidaatiksi valmistumista ja luutnantiksi ylentämistä seuraa työelämäjakso puolustusvoimissa ennen maisteriopintoja. Kaksivuotisessa maisterivaiheessa aselajikoulussa opiskellaan noin kolmen kuukauden ajan toisena vuonna.[9][10]
Täydennyskoulutusosasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkaväkikoulun täydennyskoulutusosasto vastaa jalkaväen palkatun aliupseeriston aselajikoulutuksesta.[2] Opinnot koostuvat jalkaväen sotilasammatillisista opintojaksoista 1–2 ja jalkaväen mestariopinnoista.[11]
Täydennyskoulutusosastoon kuuluu myös sotilaspoliisisektori.[2] Sotilaspoliisikoulutus siirtyi Utin jääkärirykmentin Sotilaspoliisikoulusta Maasotakoulun alaisuuteen vuoden 2012 alussa.[12]
Tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkaväen tutkimustoimintaa harjoitettiin Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämisosastolla ja Maataistelukeskuksessa vuoden 2014 loppuun asti.[13] Tammikuussa 2015 toiminta siirrettiin Haminaan perustettuun Maasotakoulun alaiseen Maavoimien tutkimuskeskukseen, jossa jalkaväki on yksi kymmenestä tutkimussektorista.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maasotakoulun organisaatio 2.1.2015. Maasotakoulu. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 10.2.2015.
- ↑ a b c d e Uusi Jalkaväkikoulu aloitti toimintansa 6.2.2015. Maavoimien esikunta. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
- ↑ Lehto, Kimmo: Rakennamme yhdessä Maavoimien tulevaisuutta. Savon Vasama, 2014, nro 1/2014, s. 12–13. Suur-Savon Reserviläispiiri ja Suur-Savon Reserviupseeripiiri. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Puolustusvoimien uusi organisaatio ja upseereita uusiin tehtäviin Puolustusvoimat. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
- ↑ Jalkaväkikoululle oma lippu Maavoimat. 18.10.2017. Viitattu 26.2.2020.
- ↑ a b c Maasotalinja. Valintaopas 2014, 2013, s. 11–13. Maanpuolustuskorkeakoulu. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Maavoimien koulutusohjelma. Valintaopas 2015, 2014, s. 12–13. Maanpuolustuskorkeakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.2.2015.
- ↑ Kiiski, Pekka: Maasotakoulun opintojen ohjauksen kehittäminen 2014. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Viitattu 10.2.2015.
- ↑ a b Nykänen, Tarja: Kadetista upseeriksi. Maasoturi, 2011, nro 2/2011, s. 8–9. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.2.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Pesonen, Jukka et al: Korkeakouluosasto työelämäosaamisen ytimessä. Maasoturi, 2013, nro 2/2013, s. 9–12. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.2.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Javanainen, Paul: Perinteet velvoittavat. Maasoturi, 2011, nro 2/2011, s. 12–13. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.2.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sotilaspoliisien koulutus siirtyy Utista Lappeenrantaan Etelä-Saimaa. 16.12.2011. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 11.2.2015.
- ↑ Mattila, Riku et al: Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta – suorituskykyä tulevaisuuden maavoimille. Maasoturi, 2011, nro 2/2011, s. 16–18. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.2.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maavoimien tutkimuskeskus 31.12.2014. Maasotakoulu. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koulutuskeskus Maasotakoulun sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)