Jakovlev Jak-7
Jakovlev Jak-7 (ven. Яковлев Як-7) oli neuvostoliittolainen toisen maailmansodan aikainen yksimoottorinen, joko yksi- tai kaksipaikkainen hävittäjälentokone.[1]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jak-7 suunniteltiin kaksipaikkaiseksi jatkokoulutuskoneeksi.[2] Uuden koneen perustana oli Jakovlev Jak-1:n prototyyppi I-26. Tämän UTI-26-koneen prototyyppi lensi ensilentonsa 4. heinäkuuta 1940. UTI-26-koneessa oli kaksi ohjaamoa peräkkäin ja näiden välinen kommunikointijärjestelmä sekä yksi 7,62 mm ŠKAS-konekivääri. Siipiä oli siirretty taaksepäin tasapainon vuoksi.[3]
Ensimmäisissä Jak-7UTI-malleissa oli sisäänvedettävä laskuteline. Osa alkuperäisistä sarjatuotantokoneista oli kaksipaikkaisia Jak-7V-koneita (V - "Vyvozoni", tutustuminen). Tässä oli kiinteä laskuteline. Kaksipaikkaisesta harjoituskoneesta kehitettiin nopea versio matkustajan kuljettamiseen, Se sai tunnuksen Jak-7K ("Kurjerski" eli kuriiri).[4]
Jak-7:ta kehitti eteenpäin K. A. Sinelštšikovin ryhmä, joka oli määrätty suunnitteluryhmästä valvomaan koneiden valmistusta. Sinelštšikov kehitti koneesta aseistetun mallin 20 mm ŠVAK-tykillä ja kahdella 7,62 mm ŠKAS-konekiväärillä. Takaohjaamo säilytettiin mahdollisia kuriiritehtäviä tai lisäpolttoainetta varten. Kone sai tyyppimerkinnän Yak-7/M-105P käyttämänsä Klimov M-105PA-moottorin mukaan. Jakovlev suhtautui epäillen uuteen koneeseen, mutta tehdastesteissä kone osoittautui paremmaksi kuin Jak-1. Osasyynä olivat koulutusmalliin tehdyt muutokset, kuten suuremmilla pyörillä ja paremmilla jarruilla varustettu laskuteline ja parempi korkeusperäsin.[1]
Puolustuskomitea määräsi elokuussa 1941 koneen sarjavalmistukseen tehtaissa N°301 ja N°153, mutta tehdas 301 oli evakuoitava Novosibirskiin. Näin vuonna 1941 saatiin valmistettua vain 60 konetta.[5]
Alkuvuodesta 1942 valmistettu kone sai tyyppimerkinnäkseen Jak-7A. Aseistuksena oli kaksi 7,62 mm ŠKAS-konekivääriä ja yksi 20 mm ŠVAK-tykki. Kone pystyi kuljettamaan kuusi RS-82 -rakettia tai kaksi FAB 100 kg -pommia. Lentäjät pitivät koneen raskaasta aseistuksesta ja ohjattavuudesta. Myös raskasta 37 mm konetykkiä, tyypiltään MPŠ kokeiltiin A-sarjan mallimuunnoksessa. [1] Edelleen 45 mm tykkiä, mallia NS-45 koetettiin evaluoida, joskin enemmän Jak-9:ään.[6]
Eniten valmistettu oli Jak-7B, jonka valmistus alkoi toukokuussa 1942 ja jatkui joulukuuhun 1943. Tässä mallissa ŠKAS:t korvattiin raskailla 12,7 Berezin UB -konekivääreillä. Kesään 1942 mennessä sen voimanlähteeksi saatiin parannettu Klimov M-105PF -moottori (1 180 hv).[7]
Heinäkuussa 1942 koelennettiin Jak-7D-versio (D - Dalnyi eli pitkänmatkan versio). Kehitystyön tuloksena valmistui Jak-7DI ("Dalnyi Istrebitel") joka sai nimen Jak-9.[1]
Jak-7 koneita valmistettiin 6 399 kappaletta vuoden 1943 alkuun mennessä. Näistä yli 5 000 oli tyyppiä Jak-7B.[7]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: [8]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 1–2
- Pituus: 8,50 m
- Kärkiväli: 10,00 m
- Korkeus: 2,75 m
- Siipipinta-ala: 17,2 m²
- Tyhjäpaino: 2 477 kg
- Lentopaino: 2 960 kg
- Voimalaite: 1 × Klimov M-105P -V12-moottori; 783 kW (1 050 hv)
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 570 km/h
- Lentomatka: 643 km
- Lakikorkeus: 9 250 m
- Nousukyky: 735 m/s
- Siipikuormitus: 172,6 kg/m²
- Teho-painosuhde: 0,26 kW/kg
Aseistus
- 1 × 20 mm ŠVAK -tykki
- 2 × 7,62 mm ŠKAS -konekivääriä tai 2 × 12,7 mm Berezin UBS -konekivääriä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.wio.ru/tacftr/yak.htm
- IPMS Finland: Jak-9 T (Arkistoitu – Internet Archive) vanhentunut linkki
- Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 916. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d https://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=1380 Viitattu 21.2.2019.
- ↑ http://www.airwar.ru/enc/fww2/yak7.html
- ↑ https://worldofwarplanes.eu/warplanes/ussr/yak-7/ Viitattu 28.1.2019.
- ↑ http://www.angelfire.com/oh3/pmodels/yak7v.html Viitattu 21.2.2019.
- ↑ http://www.wio.ru/tacftr/yak.htm Viitattu 9.2.2019.
- ↑ https://www.ecured.cu/Yakovlev_Yak-7 Viitattu 21.2.2019.
- ↑ a b http://www.wio.ru/tacftr/yak.htm Viitattu 28.1.2019.
- ↑ http://www.airwar.ru/enc/fww2/yak7.html Viitattu 28.1.2019.
