Jakob Kronlund

Jakob Kronlund (7. elokuuta 1869 Jepua – 21. tammikuuta 1946 Seinäjoki) oli suomalainen rautatievirkamies, jolla oli merkittävä rooli Östermyran eli Seinäjoen taajaväkisen yhdyskunnan (1920–1931) ja sen jälkeisen kauppalan perustamisessa ja kehittämisessä.

Ruotsinkielinen Jakob Kronlund syntyi Jepuan Bron tilalla 1869 ja kävi kansakoulua ensin kotipitäjässään ja sitten naapuripitäjässä Munsalassa. Isä lähti silloisen tavan mukaan Amerikkaan töihin ja uskoi maatilan hoidon siksi aikaa pojalleen. Lisätuloja nuorukainen sai itse tekemistään raamatunlausetauluista. Vuonna 1892 Kronlund avioitui jepualaistytön kanssa ja astui varusmiespalvelukseen Nikolainkaupungissa eli Vaasassa. Sen päätyttyä hän sai ”volontäärin” paikan Östermyran rautatieasemalta ja sitten ylennyksen 1895 asemamieheksi Kannukseen. Vuonna 1901 nelilapsiseksi kasvanut perhe palasi Seinäjoelle, jossa Jakob Kronlund yleni ylijunailijaksi 1920-luvun alussa ja jäi eläkkeelle 1927.

Kronlund vaurastui taitavilla kiinteistökaupoilla ja oli myöhemmällä iällään Seinäjoen varakkaimpia asukkaita, melkein koko Seinäjoen keskusta-alueen tonttien omistaja ja merkittävä lahjoittaja, jonka varoin paikkakunnalle saatiin muun muassa ruotsinkielinen kansakoulu. Hän laati Seinäjoen keskustan ensimmäisen asemakaavan yhdessä maanmittausinsinööri J. E. Sjöstedtin kanssa ja keksi perheensä kanssa kaduille nimiä, joista yhä ovat käytössä ainakin Vapaudentie, Valtionkatu ja Kalevankatu. Kronlund oli mukana myös Seinäjoen kauppalan paikallispolitiikassa ja harjoitti maataloutta uusia viljelymenetelmiä kokeillen.