Jaavanvireo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaavanvireo
Naaras
Naaras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Vireot Vireonidae
Suku: Aasianvireot Pteruthius
Laji: flaviscapis
Kaksiosainen nimi

Pteruthius flaviscapis
(Temminck, 1835)

Katso myös

  Jaavanvireo Wikispeciesissä
  Jaavanvireo Commonsissa

Jaavanvireo (Pteruthius flaviscapis) eli aiemmalta nimeltään lepinkäistimali[2] on Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasiassa tavattava vireoihin kuuluva varpuslintu.

Jaavanvireon ja muiden asisanvireoiden suvun lajien on pitkään luokiteltu kuuluvaksi timalien heimoon. Molekyylifylogeneettisten tutkimuksien perusteella niiden arvellaan kuitenkin olevan läheisempää sukua Amerikan mantereilla tavattaville vireoille.[3]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan Jaavanvireo on 16–18 cm. Ruumiinrakenteeltaan laji on tukeva ja lyhytpyrstöinen. Koiras on selästään väriltään harmaa. Pää ja siivet ovat mustat ja siipisulkien kärjet ovat valkoiset. Siivissä on myös kastanjanruskea laikku. Silmäkulmajuovat ovat lajilla valkoiset. Naaras on selästään harmaa ja siivet ovat vihertävät. Naarasjaavanvireon vatsa on vaalean ruskehtava. Jaavanvireon nokka on lyhyt ja leveähkö.[4][5]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaavanvireon levinneisyysalue ulottuu Pakistanista Intiaan ja Kaakkois-Aasian maihin sekä Kiinaan.[1] Linnun elinympäristöä ovat vuortenrinteiden tammea ja alppiruusuja kasvavat metsät ja sekametsät. Erityisesti laji liikkuu puiden latvustoissa. Jaavanvireon elinympäristöt sijaitsevat yleensä 800–2 200 metrin korkeudella merenpinnasta.[4][5][6]

Jaavanvireot liikkuvat pareittain. Laji käyttää ravintonaan hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita se etsii korkealta puiden latvuksista. Jaavanvireot muodostavat usein sekaparvia drongojen kanssa. Myös linnun pesä on korkeassa puussa.[6][4][5]

  1. a b BirdLife International: Pteruthius flaviscapis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.1.2023. (englanniksi)
  2. Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 20.11.2023.
  3. Sushma Reddy: Systematics and biogeography of the shrike-babblers (Pteruthius): Species limits, molecular phylogenetics, and diversification patterns across southern Asia. Molecular Phylogenetics and Evolution, 2008, 47. vsk, s. 54–72. Elsevier. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.8.2010. (englanniksi)
  4. a b c Tej Kumar Shrestha: Birds of Nepal, s. 203. Steven Simpson Books, 2001. ISBN 978-0952439097 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.8.2010). (englanniksi)
  5. a b c Bikram Grewal, Bill Harvey, Otto Pfister: A photographic guide to the birds of India, s. 377. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0-691-11496-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.08.2010). (englanniksi)
  6. a b Morten Strange: A Photographic Guide to the Birds of Southeast Asia, s. 285. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0-691-11494-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.08.2010). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.