Jaama jõgi
| Jaama jõgi | |
|---|---|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Itä-Virumaa |
| Kunnat | Alutagusen kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Narvanjoen alue |
| Pinta-ala | 47,3 km² [1] |
| Yhtyy | Narvanjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Repna soo |
| [1] | |
| Laskupaikka | Jaama, Narvanjoki (72,5 km suistosta) |
| [1] | |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 42 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 30–25 m mpy. |
| Korkeusero | 12 m |
| Pituus | 15,4 km [1] |
| Kaltevuus | 0,91 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jaama jõgi on (vir. Jaama jõgi, Struga jõgi, ven. Cтруга) Viron Alutagusen kunnassa virtaava pieni joki, jonka pääosa valuma-alueesta sijaitsee luonnonsuojelualueella. Joki laskee Narvanjokeen sen vasemmalta puolelta Jaamassa aivan Peipsijärven luusuan tuntumassa.[2]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki virtaa joka sijaitsee Alutagusen alangolla. Se saa alkunsa Agusalun soidensuojelualueelta 2,5 kilometriä Agusalun kylästä etelään päin. Se virtaa etelään Kassisaare Heinan ja Feodori soon välistä ja kääntyy itään kohti Narvanjokea. Se saapuu perattua uomaa (Keetsemani kraavi) pitkin Struugan luhtamaalle, jossa Narvanjoen jäänteet tekevät pyöreän muotoisia ja jokea paljon leveämpiä silmukoita Jaaman kylän eteläpuolella. Näitä lahtimaista joensuun osuutta kutsutaan Strugaksi ja joen alajuoksulla on joitakin saariakin. Strugaa kutsutaan myös Vanajõeksi. Joen pituudeksi ilmoitetaan alle 16 kilometriä ja sen valuma-alueen pinta-alaksi saadaan 47 neliökilometriä.[2][a]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Teksti on osittain käännös vironkielisestä artikkelista et:Jaama jõgi, ja nämä kohdat on tarkistamatta muista lähteistä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Keskkonnaregister: Jaama jõgi (VEE1062300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 7.11.2019. (viroksi)
- ↑ a b Annov, Merle & Kurrel, Kadri & Lepik, Leida: Eesti teedeatlas, s. 46. Tallinna: Regio, 2014. ISBN 978-9949-520-16-9 toimitus (viitattu 7.11.2019). (viroksi),(englanniksi)