Jaakobin painajainen
Jaakobin painajainen | |
---|---|
Jacob’s Ladder | |
Ohjaaja | Adrian Lyne |
Käsikirjoittaja | Bruce Joel Rubin |
Tuottaja | Alan Marshall |
Säveltäjä | Maurice Jarre |
Kuvaaja | Jeffrey L. Kimball |
Leikkaaja | Tom Rolf |
Pukusuunnittelija | Ellen Mirojnick |
Lavastaja | Jeremy Conway |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Carolco Pictures |
Levittäjä |
TriStar Pictures Netflix |
Ensi-ilta | 1990 |
Kesto | 114 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Jaakobin painajainen (Jacob’s Ladder) on Adrian Lynen ohjaama psykologinen kauhuelokuva vuodelta 1990. Sen on käsikirjoittanut Bruce Joel Rubin, ja pääosia näyttelivät Tim Robbins, Elizabeth Peña, Danny Aiello ja Jason Alexander. Jaakobin painajainen on tunnettu vahvan psykologisesta ja symbolisesta kauhustaan, josta on ammentanut muun muassa kauhupelisarja Silent Hill.lähde?
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan päähenkilö on Jacob Singer (Tim Robbins), Vietnam-veteraani, joka kärsii kammottavista harhakuvista, joiden todenperäisyyttä hän ei pysty määrittämään. Elokuvan kuluessa hän saa tietoonsa salaisesta kokeesta, joka suoritettiin hänelle ja muille hänen joukkuetovereilleen Vietnamissa tarkoituksena parantaa joukkueen taistelutahtoa. Koe johtaa kuitenkin siihen, että joukkueen jäsenet alkavat silmittömästi tappamaan keitä tahansa, myös omia tovereitaan. Elokuva alkaa tästä tilanteesta. Toinen seuraus ovat hallusinaatiot, joita Jacob ja hänen muut selviytyneet joukkuetoverinsa näkevät.
Elokuvan aikana Jacob saa myös tietoonsa, että jokin taho armeijan sisällä yrittää vaientaa selviytyneet veteraanit pelottelulla ja murhilla. Juonessa nähdään kuitenkin monia käänteitä, jotka johtavat lopulta siihen, että Jacob ei ole missään vaiheessa poistunut Vietnamista, vaan kaikki elokuvan tapahtumat ovat olleet hänen näkemiään kuolinhallusinaatioita. Henkilö, joka kertoo Jacobille kaiken olleen vain kokeen aiheuttamaa oireilua, on oletettavasti Jacobin alitajunta, joka pyrkii hylkäämään ajatuksen, että Jacob olisi kuolemassa. Lopussa Jacob hyväksyy oman kuolemansa ja astuu portaita tuonpuoleiseen (Jacob's ladder, Jaakobin portaat, jotka ovat Raamatussa portaikko taivaaseen).
Jacob julistetaan elokuvan lopussa vietnamilaisessa kenttäsairaalassa kuolleeksi, ja hän kuolee hymy kasvoillaan.
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Harri Närhi moittii, ettei elokuva jaksa ylläpitää mielenkiintoa loppuun saakka. Hän antoi elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0