Jaakko Karvonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko Karvonen vuonna 1901, valokuva Daniel Nyblin

Juho Jaakko Karvonen (20. lokakuuta 1863 Pudasjärvi2. toukokuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori, joka sai arkkiatrin arvon 1933.[1]

Karvonen oli Helsingin yliopiston iho- ja sukupuolitautien ylimääräinen professori 1903–1917, Lääkintöhallituksen pääjohtaja 1917–1920. Sittemmin hän oli jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkäri vuodesta 1920, Henkivakuutusyhtiö Suomen ylilääkäri vuodesta 1926 ja Suomen Vakuutusyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 1932, Duodecimin puheenjohtaja 1907 ja 1917 ja kunniapuheenjohtaja 1931. Hän julkaisi tutkimuksia syfiliksen paikallistumisesta munuaisissa sekä julkaisun Kuolleisuus ja kuolinsyyt Suomi-yhtiössä 1890–1915 (1922).[2]

Karvonen oli naimisissa hammaslääkäri Anna Robina Wikströmin kanssa. Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Viljo Jaakko Karvonen (s. 1901) oli heidän poikansa.[3] Tytär Inger Majlis Tiililästä (s. 1905) tuli puolestaan hammaslääkäri.[4]

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 887. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 4, p. 539. Otava 1968.
  3. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 250. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  4. Suomen lääkärit 1962, s. 667-668

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.