Jakob Fellman

Jaakko (Jacob) Fellman (25. maaliskuuta 1795 Rovaniemi – 8. maaliskuuta 1875 Lappajärvi) oli suomalainen pappi, joka oli myös Lapin ja Venäjän tutkija ja saamelaisten kansanperinteen kerääjä. Hän myös kokosi ensimmäisen Suomen alueella puhuttujen murteiden saamenkielisen aapisen.

Fellmanin vanhemmat olivat Rovaniemellä pappina ja kirkkoherrana toiminut Esaias Fellman (1745–1819) ja Katariina Gisselkors (1753–1829). Fellman valmistui papiksi Turun akatemiassa ja hakeutui tämän jälkeen papiksi Utsjoelle saamelaisten keskuuteen. Utsjoella asuessaan hän opiskeli pohjoissaamen kieltä Samuel Laitin johdolla ja käänsi myös joitain tekstejä kuten katkismuksen saamen kielelle. Fellman julkaisi 1825 ensimmäisen saamenkielisen tekstin (kaksi lukua Matteuksen evankeliumista) nimellä Prima duo capita evangelii Matthei in lingvam Lapponicam translata (i finnmarkisk dialekt.). Fellman tutki myös Utsjoen kasvistoa ja eläimistöä ja keräsi alueen kansanperinnettä muun muassa saamelaisten joikuja.

Utsjoelta lähdettyään Fellman oli Lappajärven kirkkoherrana vuosina 1832–1875, jonne hänet valittiin hallituksen päätöksellä ilman papinvaalia. Hän oli kuitenkin enemmän tutkija ja talousmies ja niinpä hän hoiti papin tehtäviä paljolti käyttämällä apulaisia. Seurakuntalaiset tekivät useita valituksia Fellmanista, syinä olivat muun muassa papin tehtävien laiminlyönti ja heikko lukutaito seurakuntalaisten joukossa. Fellman joutui myös myöhemmin ristiriitoihin herännäisyyttä edustaneiden apulaistensa kanssa. Lappajärvellä asuessaan Fellman harjoitti maanviljelyä usealla eri maatilalla ojittaen soita ja raivaten uutta peltoa. Hän käynnisti myös kalkkikiven louhinnan ja polton Vimpelissä rakennettuaan sinne kalkkiuunin. Fellman omisti myös rautaruukin, paperitehtaan, myllyjä ja sahan.

Fellman jätti jälkeensä laajan kokoelman muistiinpanoja Lapin vuosiltaan jotka hänen poikansa, senaattori ja Vaasan hovioikeuden presidentti Nils Isak Fellman (1841–1919) kokosi ja julkaisi vuonna 1910 nimellä Anteckningar under min vistelse i Lappmarken I-IV. Jaakko ja Nils Isak Fellman kokosivat myös Lappi-aiheista kirjallisuutta. Tämä Lapponica eli Fellmanin kokoelma oli pitkään Suomalais-Ugrilaisen Seuran hallussa, mutta vuonna 2009 seura lahjoitti Lapponica-kokoelman Kansalliskirjastolle, missä sitä säilytetään erikoiskokoelmana. Kokoelma on luetteloitu Helka-tietokantaan, ja siitä on olemassa myös painettu luettelo: "Le fonds Lapponica des Fellman : catalogue raisonnné / Sophie Capdeville. - Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia no. 239, Helsinki 2001.

Fellman oli naimisissa Helena Augustina Tawaststiernan (1804–1884) kanssa ja heille syntyi kahdeksan lasta joista kaksi kuoli jo nuorina. Fellmanin lapsista tunnetuimpia olivat Lahdessa asunut kartanonomistaja, valtiopäivämies ja tehtailija August Fellman (1839–1912), edellä mainittu Nils Isak Fellman ja senaattori Gustaf Esaias Fellman (1843–1916).

Teoksia

• Poimintoja Jaakko Fellmanin muistiinpanoista Lapissa. Koonnut ja suomeksi toimittanut Agathon Meurman. WSOY, 1907.
• Luiron latwoilta Kemin suulle : kuwaus Kemin jokilaakson taloudellisista ja henkisistä oloista noin 80 wuotta sitten. Koonnut ja suomennellut N. Liakka. Kustantaja tuntematon, 1908.

Lähteet

• Jacob Fellman SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (käyttäjätunnuksella)
• Fellmanin toiminta Lappajärvellä. Vimpelin seurakunnan alkuvaiheita. Liisa Mäntylä 2002. Seminaarityö. Web Archive 2007.