Jättikatka
| Jättikatka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
{{{status}}} |
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Lahko: | Katkat Amphipoda |
| Heimo: | Gammaracanthidae |
| Suku: | Gammaracanthus |
| Laji: | lacustris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gammaracanthus lacustris |
|
| Katso myös | |
Jättikatka (Gammaracanthus lacustris) on harvinainen Pohjolan sisävesien äyriäislaji. Katkaksi se on suurikokoinen, ja voi kasvaa 25–45 millimetrin pituiseksi. Väritykseltään se on läpikuultavan vaalea ja sillä on selkäjaokkeissa selvät harjanteet. Eturaajat ovat lapiomaiset ja niissä on suuret koukkukynnet.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättikatka esiintyy vain joissakin Pohjois-Euroopan syvissä ja puhtaissa järvissä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Suomesta jättikatkaa on löydetty vain 23 järvestä Satakunnasta Kainuuseen ulottuvan vyöhykkeen eteläpuolella.[2] Suomessa laji luokiteltiin aiemmin silmälläpidettäväksi, mutta vuonna 2019 elinvoimaiseksi.[3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättikatka on sopeutunut kylmiin, alle kahdeksanasteisiin vesiin eikä todennäköisesti selviytyisi ilmastonmuutoksen lämmittämissä vesissä. Tutkimuksissa jättikatkan on todettu elävän käytännössä vain yli 40 metrin syvyydessä eikä se vaella pimeäänkään aikaan ruokailemaan ylempiin vesikerroksiin, kuten monet muut äyriäislajit tekevät.[4]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättikatka on peto, joka saalistaa ravinnokseen muita äyriäislajeja. Ravintoverkossa se itse on myös syvänteiden kalojen ravintokohde.[4][5]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jättikatka – Gammaracanthus lacustris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b Jättikatka – Gammaracanthus lacustris Pinkka-oppimisympäristö. Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu jokirapu ja tunturivesien äyriäiset uhanalaisia Suomen ympäristökeskus ja äyriäistyöryhmä tiedottavat. 2019. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ a b Ainutlaatuinen tutkimus selvitti Saimaalla viihtyvän salaperäisen jättikatkan elintavat Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 18.10.2021. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ Jouni K. Salonen et al.: Population structure, life cycle, and trophic niche of the glacial relict amphipod, Gammaracanthus lacustris, in a large boreal lake. Freshwater Biology, joulukuu 2019, s. 2093-2284.