Jätkäsaaren kaatopaikka
Jätkäsaaren kaatopaikka oli Helsingin Jätkäsaaressa vuosina 1930–1944 toiminut epävirallinen kaatopaikka, jonka alue on nykyään osa Länsisatamaa. Paikka ei koskaan ollut varsinaisena kaatopaikkana, eikä sen käyttäjistä ole täyttä varmuutta. Ainakin yksityiset kansalaiset ja yritykset toivat sinne jätettä, mutta mahdollisesti myös Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitos.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueelle oli ryhdytty rakentamaan satamaa jo vuodesta 1913 lähtien. Helsingin kaupunki halusi edelleen laajentaa alueen maa-aluetta ja 1930-luvulta lähtien kehotti asukkaitakin tuomaan jätettä Jätkäsaareen meren täytöksi satamaa laajennettaessa. Varsinainen kaatopaikka toimi Hietasaaren kärjestä merelle päin, joskin myös muissakin paikoissa tapahtui maatäyttöjä. Sijainti lienee ollut nykyisestä Verkkokauppa.comista hieman länteen olevan kentän kohdalla, asfalttikentän alla.[1][2][4]
Alueelle tuotiin ylijäämämaita, rakennusten purkujätteitä, pilaantuneita kasviksia, tuhkaa, jätepaperia, puutarhajätettä ja täyttömaata. Jäte on kipattu painuvien savikerrosten päälle ja jätetäyttö ulottuu paikoin 15 m:n syvyyteen. Joukossa on myös muun muassa 4–6 puurunkoista 20–30 metrin pituista proomua. Jäte ei ole koostumukseltaan tavanomaisen kaatopaikkajätteen tyyppistä.[1][2][3][5]
Syntynyt satama oli liikenteen määrällä mitattuna Helsingin suurin 1960-luvulta lähtien, ja laajentaminen jatkui 1970-luvullakin.[4]
Kunnostus ja tutkimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa entisestä kaatopaikasta on sijainnut Jätkäsaaressa ensimmäisenä kunnostettavan alueen eteläpuolella. Kaatopaikan kunnostussuunnittelu on aloitettu ja alueen kunnostukselle haettiin erillinen ympäristölupa.[3]
Alueella on otettu maanäytteitä 460 pisteestä ja erillisten näytteiden lukumäärä on 1 360. Näitä tutkimalla on saatu yli 35 000 analyysitietoa. Eniten on tutkittu raskasmetallien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sekä paikoin muun muassa asbestin esiintymistä.[5]
Pohjavettä on tutkittu 15 havainto- ja näyteputkesta ja huokoskaasua 20 pisteessä. Seurannassa on muun muassa pohjaveden fysikaalisia ominaisuuksia sekä metallien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.[5]
Alueelle on suunniteltu myös uimaranta-aluetta. Sen ja entisen kaatopaikan väliseltä alueelta on tutkittu myös veden mikrobiologista laatua.
Sedimenttinäytteitä on otettu 26 pisteestä. Sedimenteistä on tutkittu lisäksi niiden fysikaalisia ominaisuuksia ja raskasmetallien, öljyhiilivetyjen, PCB- ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.[5]
Alueelta tiedetään löytyneen metalleja vähäisessä määrin.[1][2] Kaatopaikan tiedetään myös aiheuttaneen pohjaveden pilaantumista.[5]
Kaatopaikka-alue nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Länsisataman aluerakentamisprojekti
Pilaantuneet maat ja jätteet ovat olleet asfalttikentän alla eristettynä kauan. Lukuun ottamatta matkustajaterminaalia koko Länsisataman alue on muuttumassa kaupunginosaksi. Varsinainen kaatopaikka-alue on todettu rakentamiseen kelvottomaksi alueeksi, koska jätetäyttö ulottuu syvälle. Rakennuskortteleiden alle voidaan jättää epäorgaanisilla aineilla lievästi pilaantuneita maa-aineksia tietyin rajoituksin.[1][2][5]
Maaperää joudutaan kunnostamaan paikoittain, ja yhdyskuntajätteillä täytetty alue (so. kaatopaikka) eristetään ja suojataan nykyiselle paikalleen ja sen päälle rakennetaan liikuntapuisto. Maa-ainekset eristetään viherrakenteista, jotta haitta-aineet eivät kerry kasveihin. Viheralueelta varataan alueita rakennustoiminnasta tulevan epäorgaanisilla aineksilla lievästi pilaantuneen maan sijoittamiseen.[1][2][5]
Liikunta-alueen viimeistelyä ennen alueen päälle rakennetaan eristys-, kaasunkeräys- ja suojakerrokset. Jätetäytön reuna-alueilla voidaan tehdä myös massanvaihtoja.[1][2][5]
Kaatopaikan poikkileikkauskuva on julkaistu osayleiskaavassa sivulla 48. Siitä käyvät ilmi tutkitut syvyydet ja haitta-aineet ja niiden määrät pääpiirteissään.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Henri Hovi: Tapaninkylän kaatopaikka kotikone.fi. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 5.8.2014.
- ↑ a b c d e f g Tanja Toivola: Kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia ja Helsingin entisten kaatopaikkojen nykytilanne. Helsinki: Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2001. ISSN 1235-9718 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Uutta Helsinkiä/Länsisatama/Jätkäsaari uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.8.2014.
- ↑ a b Uutta Helsinkiä/Länsisatama/Jätkäsaari: Perustiedot: Historia uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.8.2014.
- ↑ a b c d e f g h i Jätkäsaari. Osayleiskaava (pdf) (. Selostus. 2. uud. p.) 2006/2008. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto, Helsingin kaupunki. Viitattu 5.8.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaatopaikkojen ympäristövaikutukset ja Helsingin entiset kaatopaikat. (Tanja Toivolan diplomityö) (Arkistoitu – Internet Archive)