Jäsys
| Jäsys | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Joensuu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Pielisjoki [1] |
| Järvinumero | 04.911.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 93,6 m [1] |
| Rantaviiva | 54,6753 km [2] |
| Pinta-ala | 15,3652 km² [2] |
| Tilavuus | 0,02445138029 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,59135 m [2] |
| Suurin syvyys | 10,62 m [2] |
| Saaria | 35 [2] |
 Jäsys |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jäsys [1] eli myös Jäsys-Retujärvi [2] on Pohjois-Karjalassa Joensuussa sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 1 500 hehtaaria eli 15 km². Se on 9,7 kilometriä pitkä ja 3,6 kilometriä leveä. Se on rakenteeltaan kolmiosainen järviallas. Pääosan siitä kuuluu avoimelle järvenselälle, joka on 5,8 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Järven lounaispäässä Suurisaaren taakse pohjoiseen työntyvät lahdet Orilampi ja Alapihanlahti. Järven pohjoispäässä vastarannoilta kurkottavat vastakkain harjumaiset niemet Puuskanniemi ja Vinoniemi. Niiden takaa alkaa Puuskansalmi, jonka pohjoispuolella sijaitsee Retujärvi niminen järvenosa. Retujärvi on Syväsalmen kautta yhteydessä Pielisjokeen, joka on yhtymäkohdan alapuolelta padottu Kaltimon voimalaitoksen padolla.
Sen tilavuus on 25 miljoonaa kuutiometriä eli 0,025 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 1,6 metriä ja suurin syvyys on 10,6 metriä. [2][1]
Järvessä on laskettu olevan 35 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 35 ha, mikä on noin 2,2 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista kaksi on yli hehtaarin suurisia, 32 yli aarin ja yksi on alle aarin kokoinen. Suurin saarista on Suurisaari, joka on 1,1 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Sen vieressä on Saunasaari ja etelässä Aittosaari. Pohjoisessa sijaitsee vielä 200 metrinen Kovasaari.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 55 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 8 kilometriä. Rannat ovat pääosin alavaa ja soistuvaa metsämaata. Asutus on harvaa ja teitä vähän. Suuret maantiet kiertävät järven kauempaa johtuen Pielisjoen, Jäsyksen ja Luhtapohjanjoen yhteisen alueen laajuudesta.[1]
Järven poikki kulkee harjujakso, joka alkaa pohjoisessa Pielisen etelärannalla Lamminkankaalla ja kulkee maastossa kapeana harjuna. Se sukeltaa järven pinnan alle Puuskanniemenä ja nousee etelässä pinnalle Vinoniemenä. Niemen toinen pää on nimeltään Venäihenniemi, joka sukeltaa järveen ja kurkistaa Aittosaarena sekä pintakivinä ennen etelärannan Netsinniemenä ja etelämpänä Netsinsärkkänä.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Koitajoen valuma-alueella (04.9) Ala-Koitajoen–Jäsysjärven alueessa (04.91), mihin Jäsysjärven lähialue (04.911) kuuluu.[4]
Valuma-alue saa pääosan vedestänsä kahdesta päälähteestä. Pamilon vesivoimalaitos päästää putkestaan Pamilon–Palojärven alueen (04.912) Palojärvestä vedet Luhtapohjanjokeen ja Latvanjoki tuo Latvanjoen valuma-alueen (04.914) vedet Luhtapohjanjokeen. Järvi on yhteydessä Peilisjokeen noin 70 metriä leveän Syväsalmen kautta.[4]
Jäsysjärven lähialueella on 11 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Lamminselkä (178 ha), joka on syntynyt Jäsykseen laskevan Luhtapohjanjoen laajentumaksi, ja Hangaslampi (12 ha), joka laskee ensin Palojokeen, ja vielä Pirttilampi (11 ha), jonka Pirttipuro laskee aluksi Luhtapohjanjokeen.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Jäsys, Joensuu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 29.5.2017.
- ↑ Jäsys, Joensuu (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ a b c Jäsys (04.911.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.5.2017.