Järvepää järv
| Järvepää järv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Setomaan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Mädajõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Mädajõgi |
| Laskujoki | Mädajõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2129200 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 34 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,675 km [1] |
| Leveys | 0,22 km [1] |
| Rantaviiva | 2,043 km [1] |
| Pinta-ala | 11,8 ha [1] |
| Tilavuus | 0,0004 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 3 m [1] |
| Suurin syvyys | 4,5 m [1] |
| Valuma-alue | 39,3 km² |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Järvepää järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järvepää järv (myös Järvepera järv, Kahkva järv) on Virossa Võrumaalla Setomaan kunnan Järvepään ja Pakan kylissä sijaitseva järvi. Järven lounaisrannat kuuluvat Võrun kunnalle.[1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 675 metriä pitkä, 220 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 11,8 hehtaaria. Se sijaitsee järveä leveämmässä laaksossa, jonka rinteet kohoavat loivina korkeintaan 10 metriä ylemmäksi. Lounaisrinteitä kutsutaan Päkäpaloksi ja ne ovat metsä peittämät. Järven koillispuoli on alhaalla suomaata ja rinteet metsä- ja peltomaita. Siellä ulottuu Järvepään kylän asutus järven rantaan asti. Järven syvyys on 4,5 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 3,0 metriä. Järvessä ei ole saaria. Järvelle pääsee Järvepään kylästä ja Nitsikun puolelta kävelemällä metsän läpi polkua pitkin. Itärannassa on ruoppaamalla rakennettu lahti asukkaan saunalle.[1][2][a]
Luontoarvoja ja luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]
Vesi vaihtuu järvessä keskimäärin 25 kertaa vuodessa eli sen laskennallinen viipymä on noin 15 vuorokautta. Järven rannat ovat turvetta ja suomaata, mutta järvenpohja muodostuu kivi- ja sora-aineksesta.[1]
Vedenväri on kellertävänvihreää ja näkösyvyys on 3 metriä. Järven vesi vaihtuu pelkästään Mädajõen virtavedestä eikä se siten lämpötilakerrostu ja sen happipitoisuus säilyy hyvänä kaikkina vuodenaikoina. Pohjassa olevista lähteistä pulppuaa täydennykseksi ruosteista lähdevettä. Soistuvan järven rannoilla kasvaa runsas vesikasvillisuus. Järvessä elää ainakin hauki, ahven, särki, lahna, säyne, ruutana, suutarija made.[3]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvepää järv kuuluu Mädajõen valuma-alueeseen, jossa Mädajõgi on Võhandu jõen sivu-uoma. Järvi on Mädajõen läpivirtausjärvi. Muita lasku-uomia ei järveen tule. Järven valuma-alueen pinta-ala on joen yläjuoksun alueina 39,3 neliökilometriä. Mädajõgi yhtyy Võhanduun 12 kilometrin päässä. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Keskkonnaregister: Järvepää järv (VEE2129200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 28.9.2020. (viroksi)
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.9.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Järvepää järv (Järvepera järv, Kahkva järv), kalapeedia.et, viitattu 28.9.2020