Järvenkylän työväentalo
| Järvenkylän työväentalo | |
|---|---|
| Osoite | Lahdentie 80 |
| Sijainti | Alhojärvi, Jämsä |
| Valmistumisvuosi | 1923 |
| Rakennuttaja | Järvenkylän Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Järvenkylän Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 1 |
 |
|
Järvenkylän työväentalo on Jämsässä Alhojärven kylässä sijaitseva työväentalo. Työväentalo on osa Alhojärven kylän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvenkylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1921 Välisen pirtissä.[1] Yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen Raittiusliittoon vuonna 1927.[2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oma talo valmistui vuonna 1923. Juhlasali rakennettiin talkoilla Olkkolan talon vanhasta pirtistä. Juhlasalissa alun perin ollut puupermanto oli ilmeisesti Olkkolan pirtin permanto. Työväenyhdistyksen ensimmäisiin puheenjohtajiin lukeutunut Sulo Salo lainasi rahaa rakennustarpeiden ostoon. Keittiö ja näyttämö rakennettiin talkoilla laudasta.[1] Ravintola ja eteistilat puuttuivat vielä 1930-luvun alussa.[3]
Tontti vuokrattiin Kolhisen tilalta, mutta se ostettiin pian omaksi. Yhdistys osti myöhemmin lisämaata, joka liitettiin tonttiin.[1] Työväentaloa laajennettiin ja kunnostettiin vuonna 1938. Taloon rakennettiin ravintola, eteinen ja vaatehuone. Myös keittiö uusittiin kokonaan, samoin uunit.[4] Vuonna 1951 talo vuorattiin pystylaudoituksella ja sisäseinät pahvitettiin. Työväentalon pihalla sijaitsivat vanha hirsinen aitta, jossa aikoinaan sijaitsi määräysten mukainen putka sekä lautarakenteinen käymälärakennus.[1] Punamullalla maalatussa talossa on yhdeksänruutuiset ikkunat.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. (Museoviraston raportti) julkaisematon, 1979.
- ↑ Suomen Sosialidemokraatti 14.2.1927 no 36 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.5.2022.
- ↑ Kansan Lehti 13.8.1931 no 184 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.5.2022.
- ↑ Kansan Lehti 20.7.1938 no 164 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.5.2022.
- ↑ Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, kohdeluettelo (pdf) 2016. Keski-Suomen museo. Viitattu 11.5.2022.