Järjestyksenvalvoja

Kaksi järjestyksenvalvojaa ja järjestyksenvalvojien esimies (oranssi liivi) Kamasa Drag Race Week -kiihdytyskilpailussa Alastaron moottoriradalla kesäkuussa 2012.

Järjestyksenvalvoja on Suomen lainsäädännön mukaan henkilö, jonka tehtävänä on valvoa järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia toimialueellaan.

Järjestyksenvalvojasta saatetaan yleisesti käyttää lyhennettä "JV" . Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetuista järjestyksenvalvojista käytetään yleisesti samaa tarkoittavia lyhenteitä "PRJV" tai "PORA-JV" (Poliisin ja Rajavartiolaitoksen avuksi asetettu järjestyksenvalvoja). Entisen järjestyslain mukaista järjestyksenvalvojaa kutsuttiin lyhenteellä "JLJV". Puhekielessä käytetään usein termiä "järkkäri".

Järjestyksenvalvojan asettaminen

Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen

Järjestyksenvalvojaksi voidaan Suomessa hyväksyä tehtävään sopiva ja suostuva täysivaltainen henkilö, joka on saanut sisäministeriön määrittämän koulutuksen. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyy hakijan kotikunnan poliisilaitos enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.^lähde?

Järjestyksenvalvojaksi voidaan hyväksyä se, joka

1. on täyttänyt 18 vuotta
2. tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva,
3. on hyväksytysti suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän koulutuksen, joka sisältää ainakin järjestyksenvalvojatoimintaan, järjestyksenvalvojan tehtäviin sekä järjestyksenvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät opetusaiheet (järjestyksenvalvojan peruskoulutus 40 tuntia),
4. on hyväksytysti suorittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden hyväksymisen hakemista sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän kertauskoulutuksen (järjestyksenvalvojan kertauskoulutus 8 tuntia), jos järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä hakeva on jo aikaisemmin hyväksytty järjestyksenvalvojaksi 3. kohdan perusteella.

Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymiseen voidaan erityisistä syistä liittää koulutuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä järjestyksenvalvontatehtäviä koskevia ehtoja ja rajoituksia.

Järjestyksenvalvojan asettaminen

Järjestyksenvalvoja voidaan asettaa

• kokoontumislain (530/1999) 18 §:ssä tarkoitettuun yleiseen kokoukseen tai yleisötilaisuuteen
• yksityistilaisuuteen
• ulkoilulaissa (606/1973) 22 §:ssä tarkoitetulle leirintäalueelle
• merilain (674/1994) 15 luvun 18 §:ssä tarkoitetulle matkustajien kuljettamista suorittavalle alukselle
• majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) 5 §:ssä tarkoitettuun majoitus- ja ravitsemisliikkeeseen
• yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetun yliopiston ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitetun ammattikorkeakoulun toimipaikkaan.

Järjestyksenvalvojia voidaan myös asettaa kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitetun yleisötilaisuuden, ulkoilulaissa tarkoitetun leirintäalueen, aluksen sekä majoitus- ja ravitsemisliiketoiminnasta annetun lain mukaisiin majoitus- ja ravitsemisliikkeiden välittömään läheisyyteen.

Yksityistilaisuuksissa järjestyksenvalvojien on toimittava turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa.

Järjestyksenvalvojan koulutus

Järjestyksenvalvojan peruskurssin kesto on 40 oppituntia ja viiden vuoden välein joutuu käymään kahdeksan tunnin kertauskurssin. Voimankäyttökoulutukset, myös eri voimankäyttövälineille, on suoritettava erikseen. Jos järjestyksenvalvoja toimii turvallisuusalan elinkeinoluvan omaavassa yrityksessä, voimankäyttövälineiden kertauskoulutus (8 oppituntia) on suoritettava kerran vuodessa.

Järjestyksenvalvojan tunnukset

Järjestyksenvalvojien tunnukset määritetään sisäasianministeriön asetuksessa järjestyksenvalvojan tunnuksista (875/2016).

Järjestyksenvalvojan on käytettävä tunnistelaattaa tai tunnisteliiviä. Poliisi voi tarvittaessa määrätä, kumpaa edellä mainitusta järjestyksenvalvojan on käytettävä.

Tunnukseen merkitään sanapari " JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt" tai sama toisin päin. Tunnukseen voidaan tarvittaessa lisätä sana "security", jonka sijasta voidaan käyttää kokoontumislain mukaisissa urheiluun liittyvissä urheilutilaisuuksissa käyttää sanaa "steward".

Järjestyksenvalvojan tunnuslaatta

Tämän säädöksen vuoksi sellainen henkilö, joka ei ole asetettu järjestyksenvalvojaksi, ei ole oikeutettu käyttämään sellaista järjestyksenvalvojaa erehdyttävästi muistuttavaa tunnistetta, jossa lukee teksti "security". Jos sanaa "security" käytetään, se sijoitetaan sanojen "JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt" alapuolelle.

Tunnistelaatan on oltava pohjaväriltään keltainen, ja teksti on merkittävä mustalla tai tummansinisellä tekstillä. Laatan vasempaan alakulmaan voidaan merkitä järjestyksenvalvojan tunnistenumero.

Liivin on oltava keltainen ja teksti on merkittävä mustalla tai tummansinisellä värillä. Liivin rintamukseen ja selän alaosaan voidaan merkitä tunnistenumero. Poliisi voi tarvittaessa määrätä järjestyksenvalvojaorganisaatiossa esimiesasemassa olevan käyttämään oranssia tunnisteliiviä jossa on sanapari "esimies - förman".

Järjestyksenvalvojan tunnusliivi

Poliisin ja Rajavartiolaitoksen (PRJV) avuksi asetetut järjestyksenvalvojat käyttävät yleisesti tunnisteliiveissään mustalla taustalla olevia tunnisteita, jotta heidän toimivaltuutensa pystytään erottamaan paremmin normaaleista järjestyksenvalvojista.

Muu kuin järjestyksenvalvontatehtävässä oleva järjestyksenvalvoja ei saa käyttää järjestyksenvalvojan asemaa osoittavaa tunnistetta.

Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetettu järjestyksenvalvoja

Jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää, alueen tai paikan tai kulkuneuvon lähtöpaikan poliisilaitos voi lisäksi antaa luvan asettaa järjestyksenvalvojia poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi:

1. terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteeseen koulukoteja tai lastensuojelulaitoksia lukuun ottamatta terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteen haltijan hakemuksesta;
2. Kansaneläkelaitoksen toimipisteeseen Kansaneläkelaitoksen hakemuksesta;
3. työ- ja elinkeinotoimistoon työ- ja elinkeinotoimiston hakemuksesta;
4. kauppakeskukseen kauppakeskuksen haltijan hakemuksesta;
5. liikenneasemalle liikenneaseman haltijan hakemuksesta;
6. satamaan sataman haltijan hakemuksesta;
7. lentopaikkaan lentopaikan haltijan hakemuksesta;
8. joukkoliikenteen kulkuneuvoon kulkuneuvon haltijan hakemuksesta; tai
9. kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa (746/2011) tarkoitettuun vastaanotto- ja järjestelykeskukseen keskuksen haltijan tai Maahanmuuttoviraston hakemuksesta.

Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetuilta järjestyksenvalvojilta ei ole lainkaan oikeutta säilössä pitoon tai pääsyn estämiseen. Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetun järjestyksenvalvojan tulee olla turvallisuusalan elinkeinoluvan omaavan yrityksen palveluksessa oleva työntekijä (työsopimus) ja hänellä tulee olla voimassa oleva hyväksyntä järjestyksenvalvojaksi sekä hänellä tulee olla suoritettuna vartijan peruskoulutus. Järjestyksenvalvojakorttia tulee pitää mukana työtehtävissä.

Järjestyksenvalvojan toimintaperiaatteet

Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetettava etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät yleisön turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Järjestyksenvalvojan tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta toimialueellaan. Järjestyksenvalvojan toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa järjestyksenvalvojan tehtävään ja toimenpiteillä tavoiteltavaan etuun. Järjestyksenvalvojan on erityisesti valvottava, ettei hänen toimialueellaan vaaranneta kenenkään turvallisuutta.

Järjestyksenvalvojan on toimittava laissa ja asetuksessa annettujen säännösten mukaisesti. Järjestyksenvalvojan on noudatettava poliisin sekä pelastus- ja muiden viranomaisten toimivaltansa rajoissa etukäteen tai tilaisuuden aikana antamia käskyjä ja määräyksiä.

Järjestyksenvalvojan oikeudet ja velvollisuudet

Yleistä

Järjestyksenvalvojien toimivaltuudet riippuvat siitä, minkä lain nojalla järjestyksenvalvoja on asetettu. Mikäli järjestyksenvalvoja on asetettu kokoontumislain (530/1999), ulkoilulain (606/1973), merimieslain (423/1978), tai majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) nojalla, hänellä on täydet toimivaltuudet. Mikäli järjestyksenvalvoja on asetettu yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 28 §:n nojalla kauppakeskukseen, liikenneasemalle tai joukkoliikenteen kulkuneuvoon, hänen toimivaltuutensa ovat rajatummat.

Pääsyn estäminen

Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta taikka joka ei ole täyttänyt sinne pääsyn edellytykseksi asetettua ikää. Järjestyksenvalvojalla on lisäksi oikeus (harkinnanvarainen estäminen) estää pääsy toimialueelleen henkilöltä

1. jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta,
2. joka ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle,
3. jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien ehtojen mukaan kielletty.

Erityisesti 2. kohdassa on järjestyksenvalvojan oltava erityisen tarkka jotta ei syyllistyisi syrjintään.

Poliisin ja Rajavartiolaitoksen avuksi asetetulla järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta pääsyn estämiseen. Sitä vastoin joukkoliikenteen kulkuneuvossa kuljettajalla ja konduktöörillä on tällainen oikeus.

Henkilön poistaminen, kiinniottaminen, pääsyn estäminen ja säilössäpito

Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka:

1) päihtyneenä häiritsee järjestystä tai muita henkilöitä;

2) vaarantaa turvallisuutta;

3) uhkaavasti esiintyen, meluamalla, väkivaltaisuudella taikka muulla käyttäytymisellään häiritsee järjestystä; tai

4) oleskelee alueen yleisöltä suljetussa osassa ilmeisen oikeudettomasti.

Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa henkilö kiinni jos kiinniottaminen on välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi.

Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Oikeutta henkilön kiinniottamiseen järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole yleisessä kokouksessa. Jos kiinniotettua ei voida viipymättä luovuttaa poliisille, järjestyksenvalvojalla on poliisin suostumuksella oikeus pitää hänet säilössä enintään neljä tuntia kiinniottamisesta, kuitenkin enintään siihen asti, kun tilaisuus on päättynyt ja yleisö poistunut tai kun kiinniottamisen peruste on muutoin lakannut. Järjestyksenvalvojan tulee laatia jokaisesta säilössä pidettävästä henkilöstä allekirjoitettu säilöönottoilmoitus. Järjestyksenvalvojan on toimitettava säilöönottoilmoitus viipymättä tilaisuuden päättymisen jälkeen poliisilaitokselle.

Poliisin ja Rajavartiolaitoksen avuksi asetetulla järjestyksenvalvojalla (PRJV) ei kuitenkaan ole oikeutta säilöön ottamiseen. Joukkoliikenteen kulkuneuvossa kuljettajalla ja konduktöörillä on oikeus paikalta poistamiseen, mikäli henkilö heidän antamastaan kiellosta huolimatta jatkaa häiriön aiheuttamista kulkuneuvossa. Kuljettaja tai konduktööri voi määrätä järjestyksenvalvojan tai vartijan suorittamaan paikalta poistamisen pyytämällä tältä apua toimenpiteen suorittamisessa.

Kielletyt esineet ja aineet

Järjestyksenvalvojalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta sellaista teknistä laitetta käyttäen tarkastaa toimialueelleen pyrkivä tai siellä oleva henkilö sen varmistamiseksi, ettei hänellä ole yllään tai mukanaan sellaisia esineitä tai aineita, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa järjestykselle tai turvallisuudelle taikka joiden hallussapito toimialueella on kielletty lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan.

Järjestyksenvalvojalla on kiinnioton yhteydessä oikeus tarkastaa kiinni otettu sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla tämä voi vaarantaa säilössäpidon taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut esineet ja aineet. Järjestyksenvalvojalla on myös oikeus ottaa pois hänen toimialueellaan olevalta henkilöltä tarkastuksessa tai muuten löydetty esine tai aine, jota voidaan käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen tai sellaisella rikoksella uhkaamiseen taikka jonka tuominen alueelle on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan kielletty.

Pois otetut esineet ja aineet on viipymättä luovutettava poliisille taikka, jollei siihen ole lain mukaan estettä, palautettava omistajalleen tai haltijalleen hänen poistuessaan paikalta.

Kauppakeskuksessa, liikenneasemalla tai joukkoliikenteen kulkuneuvossa toimivalla järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole edellä mainittua oikeutta ennakkotarkastaa toimialueelleen pyrkiviä henkilöitä.

Alkoholijuoman pois ottaminen ja hävittäminen

Ravitsemisliikkeessä ja julkisessa tilaisuudessa toimivalla järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa henkilöltä pois alkoholijuoma astioineen ja hävittää se todisteellisesti, mikäli alkoholijuomaa on nautittu vastoin alkoholilaissa säädettyä nauttimiskieltoa. Tämä oikeus on myös liikkeen tai paikan omistajalla ja henkilökuntaan kuuluvalla tai tilaisuuden toimeenpanijalla. Joukkoliikenteen kulkuneuvossa samansisältöinen oikeus on kuljettajalla ja konduktöörillä.

Tupakointikiellon rikkojat

Yleisen tilaisuuden järjestäjän, ravitsemisliikkeen, kauppakeskuksen taikka joukkoliikenteen aseman tai kulkuneuvon haltijan edustajana toimiva järjestyksenvalvoja saa poistaa näistä tiloista tupakkalaissa säädetyn kiellon vastaisesti tupakoivan henkilön, joka kehotuksesta huolimatta ei lopeta tupakointia, jollei hänen poistamistaan voida pitää kohtuuttomana. Sama oikeus on myös näiden tilojen haltijalla, tilaisuuden järjestäjällä ja liikennehenkilökuntaan kuuluvalla.

Voimakeinojen käyttö

Järjestyksenvalvojalla on tehtäväänsä suorittaessaan oikeus henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, kiinni otetun tarkastamiseksi tai pakenemisen estämiseksi, esineen tai aineen poisottamiseksi taikka esteen poistamiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Järjestyksenvalvojan avustaessa poliisia on lisäksi voimassa, mitä poliisilaissa säädetään poliisimiestä tilapäisesti avustavan henkilön oikeudesta voimakeinojen käyttöön.

Voimankäyttövälineet ja niiden kantaminen

Järjestyksenvalvojan sallitut voimankäyttövälineet ovat:

• kaasusumutin
• käsiraudat
• enintään 70 senttimetriä pitkä patukka ja
• teleskooppipatukka

Kantaakseen ja käyttääkseen käsirautoja ja patukkaa järjestyksenvalvojan on suoritettava fyysisen voimankäytön perusteet (FVP). Kantaakseen ja käyttääkseen kaasusumutinta henkilön on suoritettava FVP:n lisäksi kaasusumuttimen käyttäjäkoulutus. Teleskooppipatukkaa kantaakseen ja käyttääkseen hänen on FVP:n lisäksi käytävä teleskooppipatukan käyttäjäkoulutus. Teleskooppipatukan kantoon ja käyttöön vaaditaan lisäksi, että järjestyksenvalvoja on sitä kantaessaan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa.

Voimankäyttövälineiden kantaminen

Työtehtävissään järjestyksenvalvojan on kannettava voimankäyttövälineitä asunsa alla siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa (esim. takki/tunnusliivi). Jos voimankäyttövälineiden kantaminen järjestyksenvalvojan asun alla ei ole mahdollista, niitä saa kantaa asuun kuuluvissa suljettavissa taskuissa tai vyöhön (mm. varustevyö) kiinnitettävissä tai asuun kuuluvissa umpikoteloissa. Oikeista voimankäyttövälineiden kantotavoista järjestyksenvalvoja saa tietoa koulutuksensa yhteydessä (tai esim. työnantajalta).

Muuta tietoa järjestyksenvalvojista

Järjestyksenvalvojaksi voi kokoontumislain mukaiseen tilaisuuteen hyväksyä toimeenpanopaikan poliisilaitos yhtä tilaisuutta tai saman järjestäjän samassa paikassa järjestämiin samanluonteisiin tilaisuuksiin myös sellaisen henkilön, jolla ei ole järjestyksenvalvojan koulutusta. Tällöin on kyse tilapäisestä järjestyksenvalvojasta, jolla ei ole oikeutta kiinniottamiseen, säilössä pitämiseen eikä voimankäyttövälineiden kantamiseen. Tällä pyritään turvaamaan järjestyksenvalvojien saatavuus erityisesti suuria tapahtumia varten.

Aiheesta muualla

• Järjestyslaki (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kokoontumislaki