Jänis (urheilu)
Jänis on juoksu-urheilussa juoksijajoukon vetäjä, jonka tehtävänä on auttaa muita juoksijoita hyvään loppuaikaan.[1]
Merkittävä varhainen jänisjuoksu oli vuonna 1954 englantilaisen Roger Bannisterin juoksema haamumaili, jossa häntä veti maailmanennätykseen kaksi jänisjuoksijaa aina viimeiselle kierrokselle saakka. Sen jälkeen jäniksiä on käytetty useissa maailmanennätysyrityksissä ja muissa kilpailuissa keskimatkoilta maratonille. Jotkut ovat kutsuneet jänisten käyttämistä huonoksi asiaksi urheilulle, mutta säännöt eivät kiellä sitä.[2]
Valojänis on radan sisäpuolella rataa kiertävä valoaalto, joka asetetaan kulkemaan haluttua vauhtia. 2010-luvun lopulta alkaen virallisissa yleisurheilukilpailuissa on sallittu valojäniksen käyttö, ja vuodesta 2020 alkaen valojäniksen avulla tehdyt tulokset voidaan myös hyväksyä maailmanennätyksiksi.[3]
Koirien juoksukilpailuissa jäniksellä tarkoitetaan liikkuvaa houkutinta, jonka perässä koirat juoksevat rataa ympäri.[1]
Juoksutapahtumissa jäniksiä voi olla kilpailun kärjen lisäksi auttamassa myös muita juoksijoita tasaisen matkavauhdin ylläpitämisessä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b jänis. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ John Mehaffey: Do pacemakers have a place in athletics? Reuters. 28.4.2009. Arkistoitu 16.10.2011. Viitattu 13.6.2020.
- ↑ Valojänis on siivittänyt juoksijat maailmanennätyksiin – kiistellystä teknologiasta pitkälti vain henkistä apua: "Kyllä se aika tulee juoksijan suorituskyvystä" Yle uutiset. 8.10.2020. Viitattu 31.1.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jänis (urheilu) Wikimedia Commonsissa
