Jänöyökkönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jänöyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Iltayökköset Acronictinae
Suku: Acronicta
Laji: leporina
Kaksiosainen nimi

Acronicta leporina
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Jänöyökkönen Commonsissa

Jänöyökkönen (Acronicta leporina) on melko yleinen, yleensä miltei puhtaan valkoinen yökköslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhtaanvalkoisen värityksensä vuoksi jänöyökköstä ei voi sekoittaa muihin yökkösiin, joskin siilikkäissä, villakkaissa ja nirkoissa esiintyy samantapaisia lajeja.[1] Lisäksi joskus perhonen voi olla yleissävyltään harmahtava. Sekä etu- että takasiivet ovat valkoiset. Etusiiven munuaistäplä on musta, kooltaan vaihteleva ja sen kohdalla siiven etureunaan ulottuu tumma viiru. Ulompi poikkiviiru saattaa erottua mustana. Siipiripset ovat mustavalkoiset. Siipiväli 35–45 mm.[2][3][4]

Toukka on täysikasvuisena vaalean vihreä ja kokonaan hyvin pitkien valkoisten karvojen peittämä.[5]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys kattaa Euroopan ja ulottuu idässä aina japaniin saakka. Sitä tavataan myös Pohjois-Amerikassa.[6] Suomessa jänöyökköstä tavataan etelärannikolta ainakin Keski-Lapin korkeudelle saakka. Pohjoista kohti laji harvinaistuu. Perhoset ovat lennossa kesäkuun alusta heinäkuun puoleenväliin.[7]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänöyökkönen on avoimien lehti- ja sekametsien yleinen mutta tavallisesti harvalukuinen asukas, jota tavataan myös viljelysmailla, puistoissa ja puutarhoissa. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat jonkin verran syötille, huonosti valolle.[4] Toukka koteloituu lahoon puuhun. Kotelo talvehtii.[6]

Toukka elää erilaisilla lehtipuilla, etenkin koivuilla (Betula).[4][3]

  1. Suomen perhostutkijain seura: vaaleat nirkot (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  3. a b UK Moths (englanniksi)
  4. a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 34–35
  5. Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
  6. a b Norges sommerfugler (norjaksi)
  7. Perhoswiki[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]