Kisojen ajankohta oli myöhäisempi kuin aiempina vuosina, turnaus pelattiin maaliskuun lopussa ja loppuottelu pelattiin huhtikuun ensimmäisenä päivänä.[2] MM-kisavuonna pelipalloa uudistettiin, sillä Kansainvälinen jääpalloliitto teki päätöksen että kansainväliset turnaukset pelataan halkaisijaltaan 63mm pelipallolla.[3]
MM-turnauksessa joukkueet pelasivat aluksi keskenään yksinkertaisen sarjan, minkä jälkeen sijat 1-4 etenivät välieriin ja sijat 5-6 pelasivat ottelun viidennestä sijasta. Välierien voittajat etenivät finaaliin ja häviäjät pronssiotteluun. Alkusarjan voitti puhtaalla pelillä Ruotsi, ennen toiseksi sijoittunutta Venäjää. Muut välieräpaikat menivät Kazakstanille ja Suomelle.[1] Ruotsalaismediassa suurta huomiota sai Kazakstanin ja Suomen välinen alkusarjan viimeinen ottelu, jonka mukaan Suomi hävisi ottelun tahallaan välttyäkseen kohtaamasta Venäjää välieräottelussa.[4][5]
Välieräottelussa Ruotsi päihitti Suomen maalein 4-2 ja toisessa välierässä Venäjä voitti Kazakstanin. Pronssiottelussa Suomi kukisti Kazakstanin niukasti maalein 3-2 ja Kazakstanin ensimmäinen MM-mitali jäi yhä saamatta. Loppuottelussa Venäjä voitti Ruotsin maalein 6-1 ja maa voitti MM-kultaa toisen kerran historiansa aikana, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.[6][7]
Valko-Venäjän taso ei riittänyt muita jääpallomaita vastaan, ja se hävisi kaikki ottelunsa murskalukemin. Seuraavissa MM-kilpailuissa maa pelasi B-sarjassa.
Kisat epäonnistuivat järjestelyiden ja talouden osalta. Liian kalliiden lippujen myötä otteluissa oli vähän yleisöä, mikä osin suurellisten järjestelyiden vuoksi romutti Suomen Jääpalloliiton talouden useiksi vuosiksi. Epäonnistuneiden kisojen myötä Suomi päätti myös olla vähään aikaan järjestämättä kisoja, vaikka rotaatioperiaatteen myötä sillä olisi ollut järjestämisvuoro n. 2007-2011. Suomessa järjestämisoikeuksista kisasivat parin Oulu - Tornio/Haaparanta kanssa Lappeenranta ja Pori. Kisoja varten Oulun kaupunki vuokrasi Raksilan tekojäälle n. 800 000 markkaa maksaneen katetun elementtipääkatsomon. Haaparanta puolestaan rakensi toisena kisapaikkana toimineelle Gränsvallenin tekojäälle uuden puukatsomon.