Jäähdytystorni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cattenomissa Ranskassa sijaitsevan ydinvoimalan jäähdytystorneista kohoaa suuret määrät vesihöyryä.

Jäähdytystorni on laite, jolla voidaan viilentää jotain kiertoainetta, yleensä vettä, liki ympäristön lämpötilaan. Tyypillisimmät käyttökohteet ovat lauhdevoimalaitos ja ydinvoimala, joissa tornilla lauhdutetaan höyryturbiinista tuleva matalapaineinen höyry vedeksi. Tähän tornia käytetään alueilla, joilla ei ole riittävästi viileää jäähdytysvettä käytettävissä. Alueilla, joilla jäähdytysvettä on tarjolla kuten Suomessa, käytetään edullisempaa lauhdutinta. Leningradin ydinvoimalan uusien yksiköiden jäähdytykseen rakennetaan kuitenkin jäähdytystornit eikä lämpöä siirretä Suomenlahteen. Venäjän nykyinen laki kieltää uusien voimalaitosten jäähdytyksen luonnonvesiin.[1] Satelliittikuvien perusteella (esim. Google Maps) samanlainen ratkaisu oli rakenteilla myös Tšernobylin kesken jääneille viitos- ja kuutosreaktoreille. Muita käyttökohteita ovat muun muassa öljyjalostamot ja petrokemian laitokset.

Jäähdytystornin toiminta perustuu veden haihtumiseen. Ilmaan haihtuva vesi ottaa energiaa prosessihöyrystä ja lauhduttaa sitä vedeksi. Esimerkiksi ydinvoimaloissa käytetään lauhdevesikiertoa, johon siirretään lämpö voimalan sisäisestä kierrosta (ts. radioaktiivista vettä ei kulje jäähdytystorneissa). Vesi suihkutetaan tornin yläpäästä, josta se putoaa tornin lattialle.

Jäähdytystornit jaetaan lämmönsiirtomekanismin perusteella kahteen päätyyppiin:

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.