Jäähdytystorni
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jäähdytystorni on laite, jolla voidaan viilentää jotain kiertoainetta, yleensä vettä, liki ympäristön lämpötilaan. Tyypillisimmät käyttökohteet ovat lauhdevoimalaitos ja ydinvoimala, joissa tornilla lauhdutetaan höyryturbiinista tuleva matalapaineinen höyry vedeksi. Tähän tornia käytetään alueilla, joilla ei ole riittävästi viileää jäähdytysvettä käytettävissä. Alueilla, joilla jäähdytysvettä on tarjolla kuten Suomessa, käytetään edullisempaa lauhdutinta. Leningradin ydinvoimalan uusien yksiköiden jäähdytykseen rakennetaan kuitenkin jäähdytystornit eikä lämpöä siirretä Suomenlahteen. Venäjän nykyinen laki kieltää uusien voimalaitosten jäähdytyksen luonnonvesiin.[1] Satelliittikuvien perusteella (esim. Google Maps) samanlainen ratkaisu oli rakenteilla myös Tšernobylin kesken jääneille viitos- ja kuutosreaktoreille. Muita käyttökohteita ovat muun muassa öljyjalostamot ja petrokemian laitokset.
Jäähdytystornin toiminta perustuu veden haihtumiseen. Ilmaan haihtuva vesi ottaa energiaa prosessihöyrystä ja lauhduttaa sitä vedeksi. Esimerkiksi ydinvoimaloissa käytetään lauhdevesikiertoa, johon siirretään lämpö voimalan sisäisestä kierrosta (ts. radioaktiivista vettä ei kulje jäähdytystorneissa). Vesi suihkutetaan tornin yläpäästä, josta se putoaa tornin lattialle.
Jäähdytystornit jaetaan lämmönsiirtomekanismin perusteella kahteen päätyyppiin:
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Venäjällä käynnistellään Pyhäjoen ydinvoimalaa vastaavaa laitosta – näin se eroaa suomalaisserkustaan yle.fi. Viitattu 6.12.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jäähdytystorni Wikimedia Commonsissa
