Ján Golian
| Ján Golian | |
|---|---|
 Ján Golian valokuvassa ennen vuotta 1939. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. tammikuuta 1906 Dombóvár, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | huhtikuu 1945 Flossenbürg, Saksa |
| Sotilashenkilö | |
| Taistelut ja sodat |
Toinen maailmansota Slovakian kansannousu |
| Sotilasarvo | prikaatinkenraali |
Ján Golian (26. tammikuuta 1906 Dombóvar, Itävalta-Unkari– huhtikuu 1945 luult. Flossenbürgin keskitysleiri, natsi-Saksa) oli slovakialainen kenraali.[1] Hänet tunnetaan etenkin yhtenä Slovakiassa toisessa maailmansodassa syttyneen natsi-Saksan vastaisen Slovakian kansannousun johtajista. Golian jäi lopulta saksalaisten vangiksi ja hänen lopullinen kohtalonsa on osittain hämärän peitossa.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ján Golian syntyi työläisperheeseen nykyiseen Etelä-Unkariin kuuluvassa Dombóvárissa 26. tammikuuta 1906. Opintonsa hän aloitti Länsi-Slovakiassa ja valmistui everstiluutnantiksi vastaitsenäistyneen Tšekkoslovakian sotilaskorkeakoulusta Prahassa vuonna 1927. Tämän jälkeen hän suoritti myös tykistökoulutuksen ja palveli Pardubicessa sijainneessa sotilaallisessa ratsastuskoulussa aina vuoteen 1937. Euroopan turvallisuustilanteen kiristyessä vuonna 1938 Golian siirrettiin Banská Bystricassa sijainneeseen Tšekkoslovakian armeijan 10. divisioonaan. Tšekkoslovakian hajottua hänestä tuli Slovakian tasavallan armeijan majuri ja hän toimi maan pääesikunnassa. Nopeasta ylenemisestään huolimatta hän ei varsinaisesti kannattanut natsi-Saksan tuella luotua valtiota.[2][3]
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Slovakian julistettua sodan Neuvostoliitolle, Golian palveli vuosina 1942–1943 itärintamalla. Tänä aikana hän loi joitain yhteyksiä neuvostopartisaaneihin. Golianin palattua rintamalta Slovakiaan hän alkoi muodostaa saksalaisten vastaista aseellista järjestöä ja vuoden 1944 alussa hän kävi neuvotteluja tuolloin kielletyn Slovakian kansallisneuvoston kanssa. Slovakialaiset olivat päättäneet aloittaa kapinan, jonka sotilaalliseen johtoon Golian asetettiin 27. huhtikuuta 1944. Hänen tehtävänään oli suunnitella kapinan strategia ja luoda yhteyksiä eri vastarintaryhmittymien välille. Slovakialaisten oli tarkoitus toteuttaa kapina yhteistössä Neuvostoliiton kanssa.[2][3]
Slovakian kansannousu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Slovakian kansannousu alkoi 29. elokuuta 1944. Tšekkoslovakian pakolaishallituksen presidenttinä toiminut Edvard Beneš nimitti Golianin Slovakiassa toimineen 1. armeijan komentajaksi ja hieman myöhemmin hänet ylennettiin prikaatinkenraaliksi. Kansannousun aikana Golian toimi joitakin kuukausia Tšekkoslovakian asevoimien Slovakian ylipäällikkönä. Lontoosta saapunut Rudolf Viest korvasi hänet lokakuun alussa. Golianista tuli hänen varamiehensä. Kansannousu joutui heti alussa puolustuskannalle, kun saksalaiset onnistuivat riisumaan koko Itä-Slovakian armeijan aseista. Näin kapina keskittyi lähinnä Keski-Slovakiaan, eikä alkuperäiselle suunnitelmalle keskeistä Karpaattien solien valtausta onnistettu saavuttamaan.[3]
Huomattava takaisku slovakialaisille oli Neuvostoliiton tuen puute. Neuvostoliitto oli alkanut epäillä kansannousun poliittisia tarkoitusperiä ja vaihtoi strategiaansa sen tukemisen suhteen. Saksalaisten onnistuikin lokakuuhun 1944 mennessä kukistaa huomattava osa partisaaneista selviytyjien paetessa maan vuoristoon. Golian ja Viest jäivät saksalaisten vangeiksi Pohronský Bukovecissa 3. marraskuuta 1944. Golianianin tarkka kohtalo on osittain hämärän peitossa, mutta hän lienee kuollut huhtikuussa 1945 Flossenbürgin keskitysleirillä.[2]
Kunnianosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Golian ylennettiin postuumisti vuonna 1946 ja uudestaan kenraalieverstiksi vuonna 1969.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.tracesofwar.com/persons/83305/Golian-J%C3%A1n.htm
- ↑ a b c Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 300. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0 (englanniksi)
- ↑ a b c d František Cséfalvay: ”Ján Golian”, Vojenské osobnosti československého odboje 1939–1945, s. 82-83. Praha: Ministerstvo obrany České republiky – Agentura vojenských informací a služeb, 2005. ISBN 80-7278-233-9 Teoksen verkkoversio (pdf). (tšekiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
