Ivar Hasselblatt
Ivar Eugéne Hasselblatt (26. elokuuta 1893 Vaasa – 18. huhtikuuta 1948) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat kauppias Johan Ivar Hasselblatt ja Hilma Alexandra Eklund. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1934 Anna Elsa Pitkäsen kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän kävi viisi luokkaa Vaasan ruotsalaista klassillista lyseota.[1][2]
Jääkäriaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä vaasalainen konttoristi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 31. lokakuuta 1915, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 17. maaliskuuta 1916 ja komennettiin etappitehtäviin Ruotsiin.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Suomeen hän saapui 7. lokakuuta 1917 ja hänet sijoitettiin komppanianvääpeliksi Vimpelin sotakouluun 28. joulukuuta 1917, missä tehtävässä hän oli 18. tammikuuta 1918 saakka, jonka jälkeen hän siirtyi koulun siirron johdosta Vöyriin, missä toimi Vöyrin sotakoulun taloudenhoitajana. Hän otti osaa venäläisten aseistariisumiseen Ylistarossa sekä Vaskiveden, Karun, Uudenkylän ja Tampereen taisteluihin.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan jälkeen hänet määrättiin armeijan uudelleenjärjestelyn yhteydessä Itämeren jalkaväkirykmentti n:o 1:een, josta hänet siirrettiin 7. lokakuuta 1918 Kuopion jalkaväkirykmentti n:o 4:ään, jonka nimi muuttui myöhemmin Tampereen rykmentiksi. Hän oli komennettuna Viipurin upseerikokelaskurssien taloudenhoitajaksi 18. syyskuuta 1918 – 14. maaliskuuta 1919 väliseksi ajaksi ja takaisin palattuaan toimi rykmentin lähettiupseerina. Vakinaisesta palveluksesta hän erosi 24. marraskuuta 1920 ja siirtyi konttoriksi Gottfrid Strömbergille, missä palveli automyyjänä vuoteen 1924 saakka. Vuonna 1924 hän siirtyi myyntipäälliköksi Oy. Agrosille ja seuraavana vuonna samaiseen tehtävään Oy. Metro ab:lle.[1][2]
Talvi- ja Jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisotaan hän osallistui 8. Divisioonan Kenttätäydennyspataljoonan talouspäällikkönä ja myöhemmin 3. Armeijakunnan autoupseerina. Jatkosotaan hän osallistui 11. Autokomppanian päällikkönä ja vuodesta 1942 alkaen Kotijoukkojen esikunnassa liikekannallepano-osastolla toimistoupseerina.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
      |
|