Ivan Viskovatyi
Ivan Mihailovitš Viskovatyi (ven. Иван Михайлович Висковатый; k. 25. heinäkuuta 1570 Moskova) oli venäläinen diplomaatti ja Iivana Julman hallinnon keskeinen vaikuttaja.[1][2]
Viskovatyi aloitti työskentelyn nykyajan ulkoministeriöitä vastaavassa hallinnollisessa laitoksessa vuonna 1542. Hänestä tuli sen johtaja vuonna 1549.[1][2] Vuonna 1553 Viskovatyista tuli pajareiden duuman jäsen ja vuonna 1561 sinetinvartija.[2] Viskovatyi oli aktiivinen Liivinmaan sodan yhteydessä käydyissä neuvotteluissa. Hän suositteli aselepoa Puolan kanssa ilman vaatimusta Liivinmaan kaupunkien luovuttamisesta. Neuvottelujen kariutuminen johti Puola-Liettuan perustamiseen.[1]
Venäjän sisäisen tilanteen kiristyttyä Iivana Julma ryhtyi puhdistamaan hallintoaan. Viskovatyin veli Tretjak pidätettiin ja teloitettiin. Viskovatyi pyysi Iivana Julmaa säästämään pajarit, mutta hallitsija alkoi syyttää myös Viskovatyita salaliitosta, jonka tarkoitus olisi Novgorodin ja Pihkovan luovuttaminen Puolan monarkille. Iivana Julman mukaan Viskovatyi oli myös tarjonnut Kazania ja Astrahania Turkin sulttaanille ja Krimin kaanille. 25. heinäkuuta 1570 Viskovatyi teloitettiin julkisesti aukiolla.[1] Hänet sidottiin useiden teloittajien paloiteltavaksi. Iivana Julma ja tämän poika Ivan Ivanovitš olivat paikalla teloitusta seuraamassa.[2] Viskovatyin jälkeen vielä yli sata ihmistä teloitettiin Iivana Julman käynnistämissä puhdistuksissa.[1] Myös Viskovatyin äiti ja leski vangittiin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
