Ivan Mykytenko

Ivan Mykytenko
Іван Микитенко
Ivan Mykytenko
Henkilötiedot
Syntynyt	6. lokakuuta 1897 Rivne, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut	18. lokakuuta 1937 (40 vuotta)
Ammatti	kirjailija, järjestöjohtaja
Kirjailija
Tuotannon kieli	ukraina
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ivan Mykytenko, ukr. Іван Микитенко, (6. lokakuuta 1897 Rivne, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 18. lokakuuta 1937) oli ukrainalainen kirjailija, lehtikirjoittaja ja järjestöjohtaja. Hän oli 1920–1930-luvulla neuvostokirjallisuuden johtavia organisoijia. Opiskellessaan Odessan lääketieteellisessä instituutissa Mykytenko johti kirjallisuusjärjestö Hartin Odessan-osastoa. Hän muutti 1927 Harkovaan ja vei opinnot päätökseen Harkovan lääketieteellisessä instituutissa. Vuosina 1932–1934 hän organisoi Neuvostoliiton kirjailijaliiton perustamiskomitean. Hänestä tuli 1934 Ukrainan kirjailijaliiton johtaja.

Mykytenko alkoi kirjoittaa opiskeluaikana 1922 Odessassa runoja ja lehtiartikkeleita. Ensimmäisen novellikokoelman hän julkaisi 1926, ensimmäisen romaanin Braty (”Veljekset”) 1927. Hän kirjoitti myös lapsille. Hänen merkittävimmät teoksensa käsittelevät kodittomia neuvostoyhteiskunnassa. Hänen ensimmäiset näytelmänsä jäivät vaille menestystä. Myöhemmät sopivat kuitenkin puoluevirkailijoille, ja niistä tuli useiden teattereiden ohjelmistoa eri puolilla Neuvostoliittoa. Osa oli puolueen tilaustöitä. Uran jälkipuolen tuotanto ei ollut yhtä suosittua. Parhaana pidetään näytelmää Solo na fleiti (1933–1936, ”Huilusoolo”), jonka hän tarkoitti menneen suuruuden ajan viralliseksi satiiriksi mutta jota on esitetty koko neuvostojärjestelmän satiirina ja siksi se kiellettiin.

Vaikka Mykytenko pysyi puolueen linjalla ja tuomitsi linjasta poikenneet kirjailijat ja teatterinjohtajat, etenkin Les Kurbasin ja Mykola Kulišin, hänet erotettiin lokakuussa 1937 Ukrainan kirjailijaliiton johtajan paikalta, Radjanska literaturan päätoimittajan tehtävästä ja puolueen jäsenyydestä. Myöhemmin on lähteistä selvinnyt, että hän oli tehnyt itsemurhan. Hänen kuoltuaan hänen tuotantonsa joutui kiellettyjen listalle. Suojasään aikana vuoden 1956 jälkeen hänen maineensa puhdistettiin, ja tuotantoa on sittemmin julkaistu uudelleen.