Itinerarium Alexandri
| Itinerarium Alexandri | |
|---|---|
 Aleksanteri Suuren rintakuva. Itinerarium Alexandri käsittelee Aleksanterin Persian sotaretkeä. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | tuntematon (ehkä Flavius Julius Valerius Alexander Polemius) |
| Kieli | latina |
| Genre | elämäkerta |
| Julkaistu | noin 340 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Itinerarium Alexandri (Aleksanterin matkakertomus) on noin vuonna 340 kirjoitettu teos, joka oli alkujaan yhteenveto Aleksanteri Suuren ja Trajanuksen Persian valloituksista. Teoksen kirjoittaja on tuntematon, mutta sen kirjoitusajankohta tunnetaan, koska teos on omistettu keisari Constantius II:lle, joka oli tuolloin aloittamassa sotaretkeä Persiaa vastaan. Ainoastaan teoksen Aleksanteri Suurta käsittelevä osio on säilynyt nykypäivään ja sekin ainoastaan yhdessä käsikirjoituksessa, johon kuului myös Julius Valeriuksen latinankielinen versio Aleksanterin legendaarisesta elämäkerrasta (Res gestae Alexandri Magni). Teos sisältää paljon virheitä, mutta sen sisältö seuraa jokseenkin Arrianoksen Anabasiksen neljän ensimmäisen kirjan sisältöä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoittaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itinerarium Alexandri on Arrianoksen Anabasiksen ohella yksi apologeettisista Aleksanterin elämäkerroista.[2] Teoksen kirjoittajaa ei tunneta varmasti, mutta Robin Lane Fox on esittänyt, että teoksen olisi kirjoittanut vuoden 338 konsuli Flavius Julius Valerius Alexander Polemius. Hän olisi myös kääntänyt samassa käsikirjoituksessa olevan legendaarisen elämäkerran kreikasta latinaksi.[1] Useimmat nykytutkijat pitävät todennäköisenä, että Res Gestae Alexandri Macedonis on Polemiuksen käsialaa, mutta eivät ole yksimielisiä siitä, oliko hän myös Itinerarium Alexandrin kirjoittaja.[3]
Tekstihistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teos on säilynyt nykypäivään yhdessä käsikirjoituksessa (Codex Ambrosianus P 49), joka on peräisin noin vuosilta 800-1000.[3] Tämä käsikirjoitus löytyi Milanon Biblioteca Ambrosiana -kirjastosta. Käsikirjoitus on pahoin vaurioitunut, ja sen tulkintaa pidetään vaikeana.[4] Käsikirjoitus on kopioitu Avignonissa, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1817.[5]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykypäivään säilynyt teos koostuu 120 lyhyestä kappaleesta. Lopusta puuttuu muutama kappale. Teoksen tyyli on niukkasanainen ja vaikeaselkoinen.[6]
Vaikka teoksen nimi Itinerarium viittaakin matkakertomukseen, se on kuitenkin lähempänä elämäkertaa. Alkuperäinen versio käsitti kuvaukset Aleksanteri Suuren ja Trajanuksen Persian sotaretkistä. Trajanusta käsitellyt osio on kuitenkin hävinnyt. Teoksen alku koostuu Constantius II:n ylistyksestä.[7] Teoksen johdannosta voi päätellä, että Constantiuksen isä Konstantinus Suuri ja hänen vanhempi veljensä Konstantinus II eivät olleet elossa kirjoitushetkellä. Constantiuksen veli Constans oli kuitenkin tuolloin vielä elossa (hän kuoli 350). Teoksen voi tämän takia ajoittaa vuosille 340-350. On kuitenkin todennäköistä että Itinerarium Alexandri kirjoitettiin noin vuonna 340. Teos esitetään eräänlaisena käsikirjana Constantiukselle tämän tulevaa Persian sotaretkeä varten, ja kirjoittaja painottaa, että kyseessä ei ole pelkkä yhteenveto aikaisemmista teoksista. Kirjailija kertoo käyttäneensä esimerkkinään Varron kirjaa. Varro kirjoitti maantieteellisen käsikirjan Pompeiukselle tämän Espanjan sotaretkeä varten. Tässä suhteessa kirjailija tuntuu epäonnistuneen, koska teos sisältää varsin vähän maantieteellistä tietoa. Kadonnut, Trajanusta käsitellyt osio on tosin voinut sisältää enemmän tällaista materiaalia. [4] Kirjoittaja näyttää halunneen innoittaa Constantiusta jäljittelemään Aleksanteria ja Trajanusta. Constantius hyökkäsikin Aleksanterin tavoin Persiaan kostaakseen persialaisten aikaisemmin tekemät vääryydet. Constantius oli saman ikäinen kuin Aleksanteri tämän hyökätessä Persiaan, ja hänen väitettiin olevan jopa saman näköinen.[5]
Itinerarium Alexandri kuvaa tapahtumia Aleksanterin syntymästä aina siihen asti, kun Aleksanteri päättää palata Intian sotaretkeltään. Sisältö seuraa Arrianoksen Anabasiksen neljää ensimmäistä kirjaa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. On todennäköistä, että teoksen Trajanusta käsitellyt, kadonnut osa käytti Arrianoksen niin ikään kadonnutta Trajanuksen sotaretkeä käsitellyttä teosta lähteenään. Itinerarium Alexandri antaa hyvin myönteisen kuvan Aleksanterista. Kirjailija käyttää kuitenkin tilaisuutta hyväkseen ja ylistää Constantiusta muun muassa vertaamalla tämän vaatimattomuutta Aleksanterin turhamaisuuteen. Teos poikkeaa Arrianoksen selostuksesta ainakin osioissa, jotka käsittelevät Siwan keidasta ja Intiaa. Intian kuvaus sisältää paljon värikkäitä kuvauksia Intian eläimistä, joita ei löydy Arrianoksen teoksessa.[4] Muiden saman kaltaisten teosten tavoin Itinerarium Alexandri sisältää paljon virheitä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Waldemar Heckel, John Yardley: Alexander the Great: Historical Texts in Translation. Wiley-Blackwell, 2004. ISBN 9780631228219 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Heckel, Yardley s.xxvi
- ↑ Waldemar Heckel: The conquests of Alexander the Great. Cambridge University Press, 2008. ISBN 9780521842471
- ↑ a b Michael H. Dodgeon,Samuel N. C. Lieu: The Roman eastern frontier and the Persian Wars (AD 226-363), s. 385. Routledge, 1994. ISBN 9780415103176
- ↑ a b c Heinz Hofmann: Latin Fiction: The Latin Novel in Context, s. 177-179. Routledge, 2004. ISBN 9780415147224
- ↑ a b R. J. Lane Fox: The Itinerary of Alexander: Constantius to Julian. The Classical Quarterly, 1997, Vol. 47. vsk, nro No. 1, s. 239. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2011.
- ↑ John Watson M'Crindle: Ancient India as Described in Classical Literature. Elibron.com, 1901. ISBN 9781402161544
- ↑ Grant Richard Parker: The making of Roman India. Cambridge University Press, 2008. ISBN 9780521858342
| Päälähteet | Arrianos - Diodoros Sisilialainen - Junianus Justinus - Plutarkhos - Quintus Curtius Rufus - Metzin epitomi |
| Muut | Itinerarium Alexandri - Metzin epitomi |
| Hävinneet lähteet | Aristobulos - Kallisthenes - Kleitarkhos - Ptolemaios - Onesikritos |