Ithyfallikos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ithyfallikos (m.kreik. ἰθυφαλλικός < ἰθύφαλλος, ithyfallos, ”erektiossa oleva fallos”, lat. ithyphallicus) on runomitta, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta. Se on saanut nimensä siitä, että sitä käytettiin alun perin hymneissä, joita laulettiin Bakkhokselle omistetuissa juhlissa falloksia kannettaessa.[1][2]

Ithyfallinen säe koostuu kolmesta trokeejalasta, toisin sanoen se on trokeinen tripodia. Sen kaava on ( = lyhyt tavu, = pitkä tavu, = anceps eli lyhyt tai pitkä tavu):[3]

,,

Roomalaisessa runoudessa ithyfallikosta käytti erityisesti Plautus.[3]

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἰθυφαλλικός A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἰθύφαλλος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  3. a b Boldrini, Sandro: Prosodie und Metrik der Römer, s. 112. (Teubner Studienbücher. Kääntäjä Bruno W. Häuptli) Walter de Gruyter, 1999. ISBN 3110953331 Teoksen verkkoversio.