It’s Only Rock ’n’ Roll (But I Like It)

”It’s Only Rock ’n’ Roll (But I Like It)” The Rolling Stones
Singlen tiedot
Albumilta	It’s Only Rock ’n’ Roll
B-puoli	”Through the Lonely Nights”
Äänitetty	joulukuu 1973 & huhtikuu – toukokuu 1974
Julkaistu	26. heinäkuuta 1974
Tekijä(t)	Mick Jagger, Keith Richards
Tuottaja(t)	Jagger, Richards
Tyylilaji	rock, rock and roll
Kesto	05.07
Levy-yhtiö	Rolling Stones Records
Muut kannet
Britannian-painoksen paperipussi.
The Rolling Stonesin muut singlet
”Doo Doo Doo Doo Doo (Heartbreaker)” 1973	”It’s Only Rock ’n’ Roll (But I Like It)” 1974	”Ain’t Too Proud to Beg” 1974

”It’s Only Rock ’n’ Roll (But I Like It)” on brittiläisen rock-yhtye The Rolling Stonesin vuonna 1974 julkaisema kappale albumilta It’s Only Rock ’n’ Roll. Kappale on merkitty Keith Richardsin ja Mick Jaggerin tekemäksi, vaikka tuolloin Faces-yhtyeeseen kuuluneella Ron Woodilla oli kappaleen syntyyn suuri vaikutus. Hänet merkittiin kuitenkin vain kappaleen ”innoittajaksi”.

Jagger ja Richards ovat ainoat kappaleessa esiintyvät Rolling Stonesin jäsenet. Bassoa soittaa Willie Weeks ja rumpuja Faces-yhtyeen Kenney Jones.

Työstö

”It’s Only Rock ’n’ Roll” syntyi, kun Ron Wood työsti Mick Jaggerin avustuksella albumiaan I Can Feel the Fire. Sen jälkeen Jagger, joka oli tuonut paikalle myös David Bowien, pyysi Woodin apua omaan kappaleeseensa, jossa oli valmiina vain kertosäkeen rivi It’s only rock ’n’ roll. Kappaletta työstettiin niin, että Wood ja Bowie lauloivat taustoja ja Willie Weeks soitti bassoa. Rumpalin puuttuessa Faces-yhtyeen Kenney Jones herätettiin keskellä yötä ja kutsuttiin paikalle. Sessio oli repaleinen, mutta kappale saatiin nauhalle.

Kappaleen työstöä jatkettiin Island Studiosissa, missä Keith Richards halusi poistaa Woodin kitaraosuudet. Rolling Stones yritti nauhoittaa kappaletta uudelleen, mutta lopulta alkuperäinen pohjaraita säilytettiin ja sen päälle tehtiin päällekkäisäänityksiä.

Kappale äänitettiin joulukuussa 1973 sekä huhti-toukokuussa 1974. Jagger ja Richards ovat kappaleen ainoat silloiset Rolling Stones -jäsenet. Ron Wood soittaa 12-kielistä akustista kitaraa. Vaikka Woodin merkitys kappaleen syntyyn oli suuri, merkittiin se Jaggerin ja Richardsin tekemäksi ja Woodin ”innoittamaksi”. Woodin mukaan hänellä ja Jaggerilla oli sopimus, johon nojaten Wood sai nimiinsä I Can Feel the Firen kappaleet ja Jagger vastaavasti ”It’s Only Rock ’n’ Rollin”.

Mick Jagger on kertonut, että laulu kertoo yhtyeen tuolloisista tuntemuksista. Jagger alkoi väsyä ihmisten jatkuvasti väheksyessä Rolling Stonesin materiaalia aiempaa huonommaksi. Sanoitus sai vaikutteita myös David Bowien kappaleesta ”Rock ’n’ Roll Suicide”.

»Se on hyvin Chuck Berry -tyylinen kappale, mutta siinä on erilainen fiilis kuin Chuck Berryn kappaleissa. Mutta se (kappale) on täysin Chuck Berrya...»
(Mick Jagger)

Julkaisu

Single ilmestyi Britanniassa 26. heinäkuuta ja Yhdysvalloissa päivää myöhemmin. B-puolella oli kappale ”Through the Lonely Nights”. Kappaleesta kuvattiin myös promovideo, jossa yhtye esittää kappaleen teltassa purjehdusasut yllään. Loppua kohti teltta alkaa täyttyä kuplista, joiden alle rumpali Charlie Watts kokonaan peittyy.

Kappale ylsi Britanniassa kymmenenneksi ja Yhdysvalloissa sijalle kuusitoista. Britanniassa se oli listasijoituksella mitattuna yhtyeen heikoimmin menestynein single sitten vuonna 1963 julkaistun ”Come On” -esikoissinglen, joka oli päässyt sijalle 21. Kymmenen myydyimmän levyn joukkoon ”It’s Only Rock ’n’ Roll (But I Like It)” ylsi Irlannissa ja Norjassa.

Rolling Stones on esittänyt kappaletta ahkerasti konserteissaan. Se on kuulunut yhtyeen settilistaan vuosina 1975–1977, 1989–1990, 1994–1995, 1997–1999, 2002–2003, 2005–2007 ja 2012–2014. Cover-version kappaleesta ovat tehneet esimerkiksi Spice Girls, Natalie Imbruglia, Emmylou Harris, The Cranberries ja Eurythmics.

Listasijoitukset

Valtio	Paras sijoitus	Listaviikot	Nousu listalle	Lähde
Irlanti	6.	4	15.8.1974
Norja	8.	5	viikko 35/1974
Britannia	10.	7	3.8.1974
Alankomaat	13.	6	10.8.1974
Yhdysvallat	16.		1974
Länsi-Saksa	36.		1974

Todennäköinen kokoonpano

• Mick Jagger – laulu, taustalaulu
• Keith Richards – sähkökitarat, taustalaulu

• Ron Wood – 12-kielinen akustinen kitara, taustalaulu
• Willie Weeks – basso
• Kenney Jones – rummut
• Ian Stewart – piano

Lähteet

The Rolling Stones

Mick Jagger Keith Richards Charlie Watts Ron Wood
Brian Jones Mick Taylor Ian Stewart Bill Wyman Dick Taylor

Studioalbumit:	The Rolling Stones The Rolling Stones No. 2 Out of Our Heads Aftermath Between the Buttons Their Satanic Majesties Request Beggars Banquet Let It Bleed Sticky Fingers Exile on Main St. Goats Head Soup It’s Only Rock ’n’ Roll Black and Blue Some Girls Emotional Rescue Tattoo You Undercover Dirty Work Steel Wheels Voodoo Lounge Bridges to Babylon A Bigger Bang Blue & Lonesome Hackney Diamonds
Vain Yhdysvalloissa julkaistut studioalbumit:	12 X 5 The Rolling Stones, Now! December’s Children (And Everybody’s)
Livealbumit:	Got Live If You Want It! Get Yer Ya-Ya’s Out! Love You Live ”Still Life” (American Concert 1981) Flashpoint Stripped The Rolling Stones Rock and Roll Circus No Security Live Licks Shine a Light
Kokoelmia:	Big Hits (High Tide and Green Grass) Flowers Through the Past, Darkly (Big Hits Vol. 2) Stone Age Gimme Shelter Hot Rocks 1964–1971 Rock ’n’ Rolling Stones More Hot Rocks (Big Hits & Fazed Cookies) No Stone Unturned Made in the Shade Metamorphosis Jump Back: The Best of The Rolling Stones 1971–1993 Forty Licks Grrr!