Itämerentorni
Itämerentorni | |
---|---|
Itämerentorni kuvattuna Itämerentorilta. |
|
Osoite |
Itämerentori 2 00180 Helsinki[1] |
Sijainti | Ruoholahti |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | toimistorakennus |
Valmistumisvuosi | 2000[2] |
Suunnittelija | Pekka Helin[2] |
Omistaja | Exilion Capital Oy[3] |
Käyttäjä | SITRA |
Runkorakenne | teräsbetoni[4] |
Julkisivumateriaali | lasi, COR-TEN-teräs[4] |
Korkeus | 65,7 metriä[1] |
Kerrosluku | 18 (joista 2 maan alla)[2] |
Bruttoala | 32 155m²[2] |
Kerrosala | 18 900m²[2] |
Tilavuus | 142 000m³[2] |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Itämerentorni on Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva korkea toimistotalo. Se on osa Kiinteistö Oy Itämerentoria johon kuuluu myös matalampi, kaarevamuotoinen rakennus tornin juuressa. Rakennus toimii SITRA:n sekä PricewaterhouseCoopersin konttorina. Rakennus on aivan Länsiväylän vieressä Itämerentorilla. Rakennuksen korkeus on 66 metriä ja siinä on 18 kerrosta. Talo on valmistunut vuonna 2000, ja sen suunnitteli arkkitehti Pekka Helin. Rakennukselle myönnettiin vuonna 2000 vuoden teräsrakennepalkinto[5].
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuksessa työskentelee noin 600 henkilöä (2004). Rakennuksen matalassa osassa on kolme sisäpihan ympärille kiertyvää viisikerroksista toimistosiipeä sekä työterveysasema. Tornitalossa on toimistotiloja ja ylimmässä kerroksessa sijaitsee neuvottelutiloja ja saunaosasto. Pohjakerroksessa sijaitsevat aulatilat ja neuvottelutilat. Keskellä rakennusta on lähes tuhannen neliömetrin suuruinen katettu lämmin sisäpiha. Rakennuksen kahdessa kellarikerroksessa sijaitsevat tekniset tilat, varastot ja sosiaalitilat.[4] Maan alle on myös rakennettu 370-paikkainen pysäköintihalli[1].
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto myi rakennuksen vuonna 2012 Exilion Capital Oy:lle yhteensä 85 miljoonan euron hintaan. Kaupan yhteydessä toimistotornin tilat jäivät edelleen SITRA:n käyttöön[3]. Matalammassa rakennuksen osassa toimii S-market Ruoholahti.[6]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runkorakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuksen runko koostuu teräspilareista ja -palkeista sekä teräsbetonisesta välipohjaelementeistä. Kellarikerrokset on toteutettu paikalla valaen. Välipohjat ja Itämerentorin toritason kansi ovat jälkijännitettyjä paikallavalurakenteita. Galleria on katettu jännemitaltaan 30-metrisellä, kaarevalla teräs-lasirakenteella. Pihaa reunustavat lasiseinäiset toimistotilat siroine paalumaisine teräs-lasiseinineen.[4]
Julkisivu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuksen julkisivuna on käytetty kaksoisjulkisivurakennetta. Valintaan päädyttiin kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten syiden lisäksi pyrkimys saada säästöä LVI-tekniikan investoinneissa ja energiankulutuksessa. Lisäksi haluttiin vähentää ulkoseiniin ja sen yksityiskohtiin kohdistuvaa sään vaikutusta, pienentää hoito- ja ylläpitokustannuksia sekä parantaa melusuojaa ja tietoturvaa.[4]
Päämateriaalina käytettiin COR-TEN-terästä, joka toimii linkkinä alueen vanhojen teollisuusrakennusten tiiliarkkitehtuurin ja hight-tech-rakennusten välillä. Materiaalin käyttöä puolsivat myös sen ekologiset ominaisuudet, kuten täydellinen kierrätettävyys. Päälimmäiset teräspinnat ovat 1,5 mm:n COR-TEK-kasetteja ja sisemmät levyt 1,0 mm:n paksuisia, pieniaaltoista poimulevyä. COR-TEN-terästä on julkisivun säleiköissä, muototeräksissä, vesipellityksissä, kasettien kiinnitysorsissa sekä osittain kantavissa pilareissa. Tornin julkisivussa on käytetty myös haponkestävää terästä, jonka tarkoitus on keventää julkisivun ilmettä.[4]
Ulkoseinät on rakennettu termorankarakenteisista, nauhamaisista kevytelementeistä, jotka on tuettu holvien välisiin INP-rankoihin. Lasituksena on käytetty 6–8 mm:n karkaistua lasia ja kaarevassa osassa laminoitua lasia. Käytetyt lasilevyt ovat kooltaan keskimäärin 2692 x 855 mm. Yhden lasilevyn paino on noin 30 kg. Ikkunoissa on kiinteät ikkunat, joiden tuuletusaukot avautuvat 925 mm leveään välitilaan, jossa on painovoimainen tuuletus. Ikkunoihin on asennettu moottoroidut kaihtimet. Kaksoisjulkisivun huolto tapahtuu vesikatolle asennetuista ulokepalkkeista käsin.[4][2]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kiinteistö Oy Itämerentori ja siihen kuuluva Itämerentorni kuvattuna Verkkokauppa.com:in kattotasanteelta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miettinen Esko: Metallijulkisivut arkkitehtuurissa. Tampere: Teräsrakenneyhdistys : Rakennustieto, 2004. ISBN 951-682-733-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Itämerentori (html) Emporis. Viitattu 27.9.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Miettinen 2004: s.94.
- ↑ a b Exilion osti Ruoholahden maamerkkikiinteistön (pdf) 29.4.2012. Exilion. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 13.10.2017.
- ↑ a b c d e f g Miettinen 2004: s.92.
- ↑ Teräsrakennepalkinnot 1980-2011 (html) 24.11.2011. Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 28.9.2013. Viitattu 27.9.2013.
- ↑ Exilion osti 85 miljoonalla ison toimistokiinteistön Ruoholahdesta (html) 29.4.2012. Rakennuslehti. Viitattu 27.9.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itämerentorni Wikimedia Commonsissa