Itämerensuomalainen sanasto

Taulukossa on itämerensuomalaisten kielten sanarinnastuksia. Rinnastuksiin on otettu sellaisia sanoja, joilla on vastine myös suomen kielessä. Sana voi kuitenkin olla itämerensuomalainen, vaikka suomen kielessä ei vastinetta olisikaan. Luettelo sisältää perussanojen lisäksi johdoksia ja yhden yhdyssanan.

Sanojen merkityksiä ei ole tarkennettu. Lähisukuisten kielten samaa alkuperää olevat sanat ovat usein keskenään samanmerkityksisiä, mutta eivät aina.

Suomen ja viron kielen sanasto noudattaa ortografiaa. Teknisistä syistä taulukon sanojen kirjoitusasua on yksinkertaistettu siten, että vatjan e, jonka alla on ylöspäin avoin kaari, on korvattu viron käyttämällä õ:llä. Vokaalien ja konsonanttien pituus on merkitty kahdella kirjaimella kuten suomessa ja virossa, ei yläpuolisella vaakasuoralla viivalla. Liivin katkoäänne on merkitty heittomerkillä. Myös muita pieniä oikaisuja on tehty.

Luettelo

suomi	karjala	vepsä	vatja	viro	liivi	Huomautukset
(murt.) ajastaika			aigass-aika	aasta	àigast
astia	asƭia	ašƭši	assia	astja
emäntä	emändä			emand	jemaanD
eräs	eräš	eraz
hanko [haŋko]	haηgo	haηg	aηko	hang	aηηG
hauki	haugi	haug	auči	haug [hauk]	aìG	voi olla slaavilainen laina
hauras	habraš		abraZ	habras [hapras]	a’bbərZ
hiihtää	hiihta	hihtta
hiili	hiiľi	hiľ				luulajansaamessa: šilla
huoli	huoľi	hoľ	ooli	hool	ùoľ	voi olla balttilainen laina
huone	huoneh		onõ	hoone		mahdollisia vastineita permiläiskielissä tai balttilainen laina
huuli	huuľi	huľ	uuli	huul	uuľ	norjansaamessa: sullâ ‘jtak muistuttava ulkonäkö’ yms., hantissa лул ‘suu’
ilo	ilo	ilo	ilo	ilu		piitimensaamessa âllo ‘hinku’
isäntä	izändä	ižand		isand	izànD
itkeä	itkie	itkta	itkõa	itkeda [itketa]	itkə
juosta	juossa	jo(k)sta	johsa	joosta	jùokšə	mahdollisesti unkarin ívik ‘munia (mätiä)’
jänis (murteissa myös jänes)	jäńis	jäńiž	jäneZ	jänes	jänds
karpalo	garbalo	garbol	karpolo	(murt.) karbal [karpal]	gaarban
kaste	kašše	kaste	kasõ	kaste	kaštùG
kenkä	kengä	keng	čenčä	king	käänga
konna			konna	konn	kùona
korva	korva	korv	kõrva	kõrv	kùora	etäsukukielissä on epävarmoja vastineita
kuorma	kuorma	korm	koorma	koorem
kylki	külgi	kül’g	čülči	külg [kylk]	kilG	etäsukukielissä on epävarmoja vastineita
laki	lagi	lagi	lači	lagi [laki]	la’ggəZ	merkitys: ‘sisäkatto’ yms.
leski	leški	leśk	lehči	lesk	lešƭ
liesi	liijos	ľeź	leesi	lee	lìedəg
mansikka	mańďžikka	mańźikaińe	maazikaZ	maasikas	mooškəZ
musta	mušta	must	mussa	must	mustà
myyrä	mükrä	mügrä	mügrä	(murt.) müGèr	mi’griki
nahka	nahka	nahk	nahka	nahk	noo’gə	semanttisesti poikkeavia vastineita tai germaaninen laina
nauraa	nagrua	nagrda	nagraaG	naerda [naerta]	na’grə
niemi	niemi	ńem	neemi	neem
nisu	ńizu	ńižu	nisu	nisu	ni’zzəZ
nousta	noušša	nousta	nõisa	tõusta	nuuzə
ommella	ommella	ombelda	õmmõlla	õmmelda [ommelta]	umblə	kantasaamen *pākkës ‘lämmin’
pakkanen (puhekielessä pakkane)	pakkańe	pakaińe	pakkain	pakane
palkka	palkka	pouk	palkka	palk	pàlka	voi olla slaavilainen laina
piimä	piimä		piimä	hapupiim		voi olla balttilainen laina
rae	roah	ragiž	ragõ	rahe	ra’g(ə)
rahvas	rahvaš	rahvaz	rahvaz	rahvas	ro’uŽ	germaaninen laina
ruveta	ruveta	rubeta		(murt.) rubida
saari	soari	saŕ	saari	saar	soor
sana	sana	sana	sõna	sõna	sõnà
sauna	sauna		sauna	saun	soona	kantasaamen *suovńē, vanha germaaninen laina
suku	suku	sugu	suku	sugu [suku]	su’G	norjansaamessa: sokkâ
suo	suo	so	soo	soo	sùo	voi olla jopa uralilainen
sää	seä	śä	sää			vastineita permiläisissä kielissä ja unkarissa