Itä-Euroopan tasanko
Itä-Euroopan tasanko (myös Itä-Euroopan alanko, Venäjällä käytetään myös nimitystä Venäjän tasanko, ven. Русская равнина, Russkaja ravnina[1][2]) on laaja tasankoalue ja joukko laakeita jokien valuma-alueita Itä-Euroopassa.
Sen alueesta esiintyy useita vaihtoehtoisia määritelmiä. Tasangon pinta-alaksi voidaan ilmoittaa esimerkiksi lähes 4 000 000 neliökilometriä.[2] Tasangon keskikorkeus on noin 170 metriä.[2][1] Tasangon alavin paikka on 28 metriä merenpinnan alapuolella Kaspianmeren rannikolla[1] ja joidenkin näkemysten mukaan korkein huippu on Kuolan niemimaan Hiipinätuntureilla, joka on 1 191 metriä merenpinnan yläpuolella[1]. Toisaalta esimerkiksi Suomessa Kuolan niemimaa tuntureineen lasketaan kuuluvaksi Fennoskandiaan[3][4].
Tasanko voidaan jakaa useisiin pienempiin alueisiin, kuten Valdain ylänkö, Volgan ylänkö ja Keski-Venäjän ylänkö sekä Dneprin, Mustanmeren ja Kaspianmeren alankoihin.[2]
Itä-Euroopan tasangon ulottuvuus on venäläistulkinnan mukaan 2 750 kilometriä etelästä pohjoiseen ja 3 000 kilometriä lännestä itään. Se rajoittuu uloittuu pohjoisen Vienan- ja Barentsinmereltä, etelän Mustaanmereen, Krimin niemimaan vuoristoon, Asovanmereen, Kaukasusvuoristoon ja Kaspianmereen. Lännessä tasankoa rajaavat Keski-Euroopan vuoret Karpaatit, Sudeetit ja Harz sekä ja Fennoskandian Skandit. Idässä rajan muodostavat Uralvuoristo ja Mugodžarin harjanteet (ven. Мугоджары).[1]
Tämän venäläisen rajauksen mukaan Itä-Euroopan tasankoon kuuluu kokonaan tai osittain Euroopan puoleinen Venäjä, Kazakstan, Ukraina, Moldova, Valko-Venäjä, Baltian maat, Puola, Saksa ja Suomi.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Russkaja ravnina (Русская равнина) (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 13.7.2015. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Russian Plain. Region, Eastern Europe Encyclopædia Britannica. britannica.com. Viitattu 29.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Yhteistyöllä edistetään kestävää luontomatkailua ja hehkutetaan pohjoisen luonnonilmiöitä Metsähallitus. 25.11.2019. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ Suomen kallioperä – Geologia.fi geologia.fi. 25.4.2018. Viitattu 17.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itä-Euroopan tasanko Wikimedia Commonsissa
