Isoseppelvarpu
Isoseppelvarpu | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Neilliat Neillia |
Laji: | tanakae |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Isoseppelvarpu[3] (Neillia tanakae) on ruusukasvien heimoon ja neillioiden sukuun kuuluva kasvilaji, joka on kotoisin Itä-Aasiasta.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isoseppelvarpu on pysty ja leveäkasvuinen kesävihanta pensas, joka kasvaa noin 2 metrin korkuiseksi ja yhtä leveäksi; vuotuinen kasvunopeus on 50 senttimetriä. Oksat ovat tiheitä ja säännöllisiä, kummaltakin puolelta kasvaa ohuita versoja. Juurakko koostuu suhteellisen harvoista, karkeista pääjuurista, jotka ovat levinneet laajalle alueelle. Silloin, kun kasvia lisätään pistokkaista, juurakosta kasvaa puumaisempi kuin siementaimilla. Kuori on alkuvaiheessa tummanruskeaa ja sileää, mutta muuttuu myöhemmin tummanharmaaksi ja kuoriutuu lopulta pois pitkinä nauhoina. Silmut ovat hajanaisia, irtoavia, soikeita ja punaruskeita. Lehdet ovat tavallisesti soikeita; niissä on kolme osaa, karkeasti hammaslaitainen reuna ja pitkä kärki. Suuret lehtilavat ovat munanmuotoisia. Yläpinta on tummanvihreä ja taittunut, kun taas alapinta on vaaleanvihreä. Ruskaväri vaihtelee oranssista punaiseen.
Kesä-heinäkuussa puhkeavat kukat kasvavat tertuissa. Yksittäiset kukat ovat kermanvalkoisia ja säännöllisiä, mutta hyvin pieniä. Hedelmä on karvainen tuppilo, joka kypsyy harvoin Tanskan oloissa.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isoseppelvarpu kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Kiinan, Korean ja Japanin kosteissa vuoristometsissä, joissa se kasvaa aluskasvillisuuden seassa kuivassa, mineraalirikkaassa laavamaassa. Samoilla kasvupaikoilla kasvaa usein jalohortensiaa (Hydrangea macrophylla), japaninaralehteä (Eleutherococcus sieboldianus), kiiltopensasta (Aucuba japonica), japaninkellovaiveroa (Pieris japonica), köynnössorvarinpensasta (Euonymus fortunei var. vegetus), isokohtalonpensasta (Clerodendron trichotomum), isonietospensasta (Deutzia scabra) ja idänvarjoyrttiä (Pachysandra terminalis).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Neillia tanakae Franch. & Sav. GBIF. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Neillia tanakae (Franch. & Sav.) Franch. & Sav. ex S.H.Oh Plants of the World Online. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Stephanandra tanakae Franch. & Sav. Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 17.7.2022.