Isorantasappi
| Isorantasappi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Katkerokasvit Gentianaceae |
| Suku: | Sapet Centaurium |
| Laji: | littorale |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Isorantasappi eli isosappi (Centaurium littorale, syn. C. vulgare) on Euroopassa tavattava vaaleanpunakukkainen merenrantojen ruohovartinen kasvilaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksivuotinen isorantasappi kasvaa 5–20 senttimetriä korkeaksi. Tanakoita, enintään yläosastaan haarovia kaljuja varsia on useita. Lehtiruusukkeen ruusukelehdet ovat vastapuikeita ja 1–3-suonisia. Varsilehdet ovat yksisuonisia ja tasasoukan suikeita. Kukinto on harsu tai tiheä huiskilo. Ruusunpunaiset, hyvin lyhytperäiset kukat ovat usein pieninä ryhminä. Halkaisijaltaan kukka on noin 10 mm. Verhiönliuskat ovat lähes tyveen asti erillisiä ja kapeita. Teriö on viisiliuskainen ja ahdastorvinen, verhiö on lähes teriöntorven pituinen. Heteiden ponnet tulevat selvästi esille teriöntorvesta. Isorantasappi kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Hedelmä on kuihtuneen teriön sisään jäävä kota. Siemenet ovat hyvin pieniä ja ohutkuorisia.[1][2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isorantasapen levinneisyysalue on painottunut Pohjois-Eurooppaan. Lajia tavataan Atlantin rannikolla Pohjois-Ranskasta Tanskaan ja Etelä-Norjaan sekä paikoitellen Britteinsaarilla. Itämerellä lajia tavataan Keski-Ruotsin ja Etelä-Suomen korkeudelle asti.[3] Suomessa isorantasapen yhtenäinen esiintymisalue ulottuu Porista Ahvenanmaalle ja edelleen Suomenlahden rannikolla itärajalle saakka. Porin pohjoispuolella lajista on muutamia havaintoja, pohjoisimmat Vaasan korkeudelta.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isorantasappi on merenrantojen kasvi, joka viihtyy soraisilla ja kivikkoisilla rannoilla.[1] Suomen eteläpuolella laji kasvaa muuallakin kuin merenrannoilla, muun muassa kosteilla niityillä.[5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isorantasappi on vanha rohdoskasvi, josta on valmistettu rohtoja vatsa-, munuais- ja kuukautisvaivoihin.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsinki 1998.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Hæggström, Carl-Adam, Esbo 2010.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 335.
- ↑ Ålands flora 2010, s. 297.
- ↑ Den virtuella floran: Kustarun (myös levinneisyyskartat) (ruots.) Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Isosapen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 470. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Helsingin kasvit 1998, s. 22.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2010: Isosapen levinneisyys Suomessa
- Luontoportti: Isosappi
- Pohjolan kasvien pauloissa: Centaurium littorale - isosappi
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Isorantasappi (Centaurium littorale)
- Den virtuella floran: Isorantasappi (Centaurium littorale) (ruotsiksi)
- ITIS: Centaurium littorale (englanniksi)
- Encyclopedia of life: Centaurium littorale (englanniksi)