Isoruohokaija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isoruohokaija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Ruohokaijat Neophema
Laji: elegans
Kaksiosainen nimi

Neophema elegans
Gould, 1837

Katso myös

  Isoruohokaija Wikispeciesissä
  Isoruohokaija Commonsissa

Isoruohokaija (Neophema elegans) on australialainen pitkäpyrstöinen kaija.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 22 cm ja paino 40–51 g. Sen höyhenpuku on pääosin kellanvihreä, otsassa ja siivillä on kirkkansinistä. Koiras on kirkkaamman värinen.

Isoruohokaijan esiintymisalue Australiassa on kaksiosainen: sitä tavataan mantereen lounaisosassa ja eteläosassa, myös Kengurusaarella, mutta ei Tasmaniassa. Kannan suuruus on yli 30 000 yksilöä. Gould kuvaili lajin holotyypin Victoriasta.[2]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isoruohokaijat asuvat avoimella maalla, harvapuustoisilla ruohostomailla, rannikon hiekkadyyneillä, akasiatiheiköissä ja kuivilla pensaikkomailla.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntymisaika on elokuusta marraskuulle. Pesä on tavallisesti puunkolossa. Naaras munii neljästä viiteen munaa, joita se hautoo noin 18 päivää. Poikaset jättävät pesän neljän-viiden viikon ikäisinä, ja saavat aikuisen höyhenpuvun kolmen tai neljän kuukauden ikäisinä.

Ruokavalio koostuu siemenistä, hedelmistä ja marjoista.

  1. BirdLife International: Neophema elegans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.4.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)