Isopentaani
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Isopentaani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-metyylibutaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CCC(C)C |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C5H12 |
| Moolimassa | 72,2 g/mol |
| Sulamispiste | -160 °C |
| Kiehumispiste | 28 °C |
| Tiheys | 0,6 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 0,049 g/l (25 °C)[1] |
Isopentaani eli 2-metyylibutaani on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Isopentaanin rakennekaava on (CH3)2CHCH2CH3, moolimassa 72,2 g/mol, sulamispiste −160 °C, tiheys 0,6 g/cm3, kiehumispiste 28 °C, leimahduspiste < −51 °C, itsesyttymislämpötila 420 °C ja CAS-numero 78-78-4.
Isopentaani on pentaanin (C5H12) isomeeri kuten myös neopentaani (2,2-dimetyylipropaani).
Isopentaania eristetään maakaasusta ja -öljystä. Sitä käytetään polttoaineiden lisäaineena nostamaan niiden oktaanilukua ja se reagoi alkylointireaktiolla kevyiden alkeenien kanssa ja näissä reaktioissa muodostuvia hiilivetyjä käytetään samoin. Yhdistettä käytetään myös isopenteenin ja isopreenin ja kloorattujen johdannaisten valmistuksessa.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 2-methylbutane:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 7.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Isopentane Solution (Isopentaaniliuos) Käyttöturvallisuustiedote. 10.10.2018. Sigma Aldrich/Merck. Viitattu 23.9.2020.
- ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 20. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
- ↑ David E. Mears & Alan D. Eastman: Hydrocarbons, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 06.08.2013
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isopentaani.
- Isopentaanin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: 2-Methylbutane (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Isopentane (englanniksi)
- ChemBlink: Isopentane (englanniksi)