Isonuhruhapero

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isonuhruhapero
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Haperot Russula
Laji: vinososordida
Kaksiosainen nimi

Russula vinososordida
Ruots. & Vauras

Isonuhruhapero (Russula vinososordida)[1] on Suomessa varsin yleinen ja melko kookas kangasmaiden haperolaji. Se on hyvä ruokasieni ja maultaan mieto. Omana lajinaan isonuhruhapero on tunnustettu vuonna 2000.[2]

Sienen lakki on leveydeltään 8–12 senttimetriä, ja se laakenee vanhetessaan. Lakin kelmu on yleensä punaruskea tai ruskea, mutta se voi olla myös likaisenkeltainen. Erityistuntomerkki on, että kelmu irtoaa helposti lähes keskustaan asti. Tässä se eroaa esimerkiksi kangashaperosta ja isohaperosta. Heltat ovat kolotyviset ja vaaleankellertävät. Malto on valkoista ja harmaantuvaa.[2] Se ei harmaannu kuitenkaan niin voimakkaasti kuin kangashaperolla ja viinihaperolla.lähde? Jalka on 8–12 cm pitkä ja hieman harmahtava. Jalan tyveen ilmaantuu tavallisesti ruskeankeltaisia laikkuja.[2]

Isonuhruhaperoa tavataan yleisenä koko Suomessa kangasmetsissä, lehdoissa ja tunturikoivikoissa. Se on männyn ja kuusen juurisieni. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[2]

  1. Isonuhruhapero – Russula vinososordida Laji.fi. Viitattu 14.7.2022.
  2. a b c d Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 65, 76, 86. Kasvimuseo, WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]