Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ison-Britannian ilmavoimat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Kuninkaalliset ilmavoimat
Royal Air Force
Toiminnassa 1918–
Valtio  Yhdistynyt kuningaskunta
Puolustushaarat ilmavoimat
Osa joukkoa Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimat
Motto Per ardua ad astra (suom. Vaikeuksien kautta tähtiin)
RAF:n tunnusmerkki

Kuninkaalliset ilmavoimat (engl. Royal Air Force, lyhenne RAF) on Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimien ilmapuolustuksesta vastaava puolustushaara.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RAF:n lippu

Kuninkaalliset lentojoukot (engl. Royal Flying Corps) perustettiin kuninkaallisella asetuksella 13. toukokuuta 1912 korvaamaan Kuninkaallisten pioneerien Ilmapataljoona. Kuninkaallisen laivaston ilmailupalvelu, (Royal Naval Air Service), perustettiin pian ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen. Nämä kaksi joukko-osastoa yhdistettiin 1. huhtikuuta 1918 kuninkaallisiksi ilmavoimiksi.[1] RAF:ista tuli eräs maailman ensimmäisiä ilmapuolustushaaroja. 1938 ilmavoimista erotettiin laivaston alaisuuteen laivaston ilmavoimat (Fleet Air Arm).

Ennen toista maailmansotaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Royal Air Forcen Supermarine Southampton -lentovene Helsingin Punavuoren ja Eiran yllä vuonna 1930.[2]

Maailmansotien välillä RAF oli vastuussa postin kuljetuksesta, mutta myös terroripommituksista arabisiirtomaissa, kuten Irakissa.[3] Kylät olivat puolustuskyvyttömiä ilma-asetta vastaan, ja näin arvioitiin, että niiden kurissapito oli halvempaa kuin kallista jalkaväkiarmeijaa käyttäen. RAF evakuoi siviilejä Afganistanista vuonna 1928 ensimmäisessä lentokonein tehdyssä evakuoinnissa.

Hitlerin ja Mussolinin valtaan nousu Saksassa ja Italiassa ja siitä seurannut rauhattomuus Euroopassa aloittivat ilmavoimien uudelleen organisoinnin ja laajentumisen 1930-luvun puolivälissä. Vuonna 1934 Hitler ilmoitti Saksan varustautumisesta uudelleen, 1936 Mussolinin johtama Italia oli sodassa Abessiniassa, ja saman vuoden maaliskuussa Saksa miehitti Reininmaan. Kansainliitto näytti voimattomalta sodan uhan hillitsijänä Euroopassa. Ilmavoimille suunnitellut uudet lentokoneet, uudet laivueet ja uudet lentotukikohdat otettiin käyttöön vuonna 1936, samoin kuin uusi lennostojärjestelmä. Lennostojärjestelmän mukaisesti ilmavoimat jaettiin neljään lennostoon: koulutus-, pommittaja-, hävittäjä-, rannikkolennostoon.[4]

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Supermarine Spitfire Mk. Vc.

Toisessa maailmansodassa RAF:n merkittävin voimanponnistus ja elinehto oli voitto taistelussa Britanniasta alkaen kesästä 1940. Saksan tarkoituksena oli murtaa Britannian ilmavoimat, jotta Saksan olisi mahdollista syksyllä 1940 tehdä maihinnousu Britanniaan ja Ranskan tapaan maavoimien lopettaa sota lännessä voittoisasti. Saksan Luftwaffe ei kyennyt tuhoamaan RAF:ia, ja Saksa luopui maihinnousuaikeesta ja Englannin laajamittaisista pommituksista vuoden 1940 loppuun mennessä. Luftwaffe menetti liki 20 prosenttia lentäjistän taistelussa ja ilmailuministeriö hidasti merkittävästi uusien lentokoneiden suunnittelua ohjaamalla lentokoneteollisuutta valmistamaan olemassa olevia konetyyppejä vastaamaan niiden hävikkiä.

Toinen merkittävä tehtävä toisen maailmansodan aikana oli strategiset pommitukset Saksaa vastaan kesäkuusta 1942 alkaen. Pommitusilmavoimat (engl. RAF Bomber Command) pystyi lähettämään kerrallaan tuhannen pommikoneen aallon yöpommituksiin Saksaa vastaan yhdysvaltalaisten pommittaessa päivällä.

Monet koneista olivat raskaita pitkän kantaman ja silloisen mitan mukaan suuren pommikuorman kuljettavia nelimoottorisia pommittajia, jollaisia Saksalla ei ollut. Sodan loppuvaiheissa RAF tuhosi muutamia Saksan suurkaupunkeja (Köln, Dresden ym.) yöpommituksilla, joita Saksa ei enää pystynyt torjumaan. Saksalaiset ja useat historioitsijat pitävät näitä lähinnä siviileihin kohdistuneina terroripommituksina.

Toisen maailmansodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RAF ei osallistunut Korean sotaan. Suezin kriisissä 1956, jossa Israel, Ranska ja Britannia hyökkäsivät Suezin kanavalle, sillä oli merkittävä osa.

Vuonna 1968 hävittäjäilmavoimat (engl. Fighter Command), pommitusilmavoimat ja rannikkoilmavoimat (engl. Coastal Command) yhdistettiin yhdeksi Strike Command -komentojärjestelmäksi. Kaukoidän ilmavoimat lopetettiin 1971.

Kylmän sodan aikana RAF osallistui Falklandin sotaan 1982 ja Persianlahden sotaan (1991), joista jälkimmäiseen otti osaa yli sata RAF:n konetta. Sodassa käytettiin myös ensimmäistä kertaa täsmäaseita. RAF kärsi aluksi merkittäviä tappiota Irakin ilmatorjuntaa vastaa, ja se joutui vaihtamaan pommitustaktiikkansa korkealta tapahtuvaksi.

RAF osallistui myös Kosovon sotaan 1999, sotaan Afganistanissa 2001 ja Irakin sotaan 2003, jälleen yli sadalla koneella.

Kalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Luettelo Britannian kuninkaallisten ilmavoimien kalustosta

Ilmavoimien hävittäjälaivueiden kalustona ovat Eurofighter Typhoon FGR4 ja T5 -koneet ja parhaillaan ilmavoimat on vastaanottamassa F-35B -hävittäjäpommittajia. Maaliskuussa 2019 poistettiin käytöstä Tornado GR4- ja GR4A-koneet.

Kuljetuslennostolla on käytössään Airbus A400M-, C-17- ja C-130J -koneita. Tiedustelulaivueissa on käytössä Shadow R1, Sentinel R1/ASTOR, RC-136V River Joint ja E-3D Sentry. Boeing P-8A -kalusto on korvaamassa vanhat meritiedustelukoneet.

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentit koostuvat laivueista ja tukikohdista. Niillä on selkeät tehtävät, joita ne toteuttavat annettujen ohjeiden mukaisesti.

  • 1. rykmentti (engl. No 1 Group) johtaa kaikkia ilmavoimien suihkuhävittäjiä sekä tiedustelu-, maalinosoitusyksiköitä. Sen tehtävinä on Britteinsaarten ilmatilan puolustus, Falklandin suojaus ja osallistuminen Naton harjoituksiin. Ilmavaramarsalkka Harvey Smythen johtamaan rykmenttiin kuuluu kaikkiaan noin 8 500 henkeä.[5]
  • 2. rykmentti (engl. No 2 Group) johtaa strategisia ja taktisia kuljetuskoneita sekä suojausosia, joihin kuuluvat ilmavoimien maajoukkojen rykmentit sekä poliisivoimat. Rykmentin komentajana on ilmavaramarsalkka David Cooper.[6]
  • 11. rykmentti (engl. No 11 Group) Rykmentin komentajana on ilmavaramarsalkka Ian Duguid.[7]
  • 22. rykmentti (engl. No 22 Group) tuottaa puolustushaarojen tarvitsemat lentäjät sekä lentotoiminnan vaatiman teknisen henkilöstön. Rykmentin komentajan ilmavaramarsalkka W. A. W. James alaisuudessa on 3 800 sotilasta ja noin 1 900 siviiliä. Kadettijärjestelmän alaisuudessa on lisäksi noin 41 000 kadettia ja 12 000 vapaaehtoista. Vuosittain rykmentti kouluttaa noin 61 000 henkeä kaikkiaan 53 toimipisteessä. Osassa toimipisteissä on yhteensä noin 420 lentolaitetta.[8]
  • 38. rykmentti (engl. No 38 Group) tuottaa ilmavoimien tarvitsemat rakennus-, kuljetus-, viestintä- ja lääkintapalvelut. Näiden lisäksi ilmavoimien soittokunnat kuuluvat rykmenttiin. Rykmentissä on 2 600 sotilasta ja 310 puolustusministeriön siviilityöntekijää. Rykmentin komentajana on ilmavaramarsalkka Simon D. Ellard.[9]
  • 83. siirtolentorykmentti (engl. No 83 Expeditionary Air Group) vastaa ilmavoimien toiminnasta Lähi-idässä. Rykmentin komentajana on kommodori Justin Reuter. Rykmentin alaisuudessa ovat 901., 902., 903. ja 906. siirtolennosto.[10]

Tukikohdat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. rykmentti[5]
  • RAF Boulmer
  • RAF Coningsby
  • RAF Fylingdales
  • RAF Lossiemouth
  • RAF Marham
  • RAF Scampton
  • RAF Spadeadam
  • RAF Waddington
2. rykmentti[6]
  • RAF Benson
  • RAF Brize Norton
  • RAF Odiham
  • RAF Northolt
  • RAF Winterbourne Gunner
  • RAF Henlow
  • RAF Honington
11. rykmentti[7]
  • RAF Fylingdales
  • RAF Spadeadam
  • RAF Scampton
  • RAF Boulmer
22. rykmentti[8]
  • RAF College Cranwell
  • RAF Cosford
  • RAF Halton
  • RAF Linton-on-Ouse
  • RAF Shawbury
  • MOD St Athan
  • RAF St Mawgan
  • RAF Valley
38. rykmentti[9]
  • RAF High Wycombe
  • RAF Wittering

Laivueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. rykmentti[5]
2. rykmentti[6]
  • 10. laivue, A330 Voyager
  • 18. (reservi)laivue, Chinook HC6
  • 27. laivue, Chinook HC6
  • 32. (kuninkaallinen) laivue, Leonardo GrandNew, BAe 146
  • 33. laivue, Puma HC2
  • 47. laivue, C-130J Hercules
  • LXX laivue, A400M Atlas
  • 84. laivue, Griffin HAR2
  • 99. laivue, C-17
  • 101. laivue, Voyager
  • 230. laivue, Puma HC2
  • 622. laivue
  • Queen's Colour Squadron
  • 1. laivue RAF rykmentti, panssaroidut ajoneuvot Jackal, Foxhound ja Panther
  • II laivue RAF rykmentti
  • 15. laivue RAF rykmentti
  • 27. laivue RAF rykmentti
  • 63. laivue RAF rykmentti
  • 2623. laivue RAuxAF rykmentti
  • 2624. laivue RAuxAF rykmentti
  • 3. taktinen poliisilaivue RAuxAF
  • RAF Force Protection Centre
  • 1. taktinen poliisilaivue
  • 7. taktinen poliisilaivue
  • HQ RAF Police Professional Standards Department
  • Defence Chemical Biological Radiological and Nuclear Centre Winterbourne Gunner
22. rykmentti[8]
38. rykmentti[9]

Selvitettäviä:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Langley, Andrew: The Armed Forces: The Royal Air Force. Wayland Publishers Ltd., 1986. ISBN 978-0-850788822 (englanniksi)
  • Gunn, Peter B.: Naught Escapes Us – The Story Of 206 Squadron. Kinloss Moray: Librario Publishing Ltd, 2004. ISBN 978-1-909238-50-3 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Chapter 1: The Early Years of Military Flight (pdf) Short History of the Royal Air Force. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
  2. ↑ valokuvaaja Foto Roos: Royal Air Forcen Supermarine Southampton -lentovene, Punavuori ja Eira. www.finna.fi. Viitattu 31.1.2020.
  3. ↑ Chapter 2: The Inter-war Years (pdf) Short History of the Royal Air Force. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Gunn 2015, s. 50
  5. ↑ a b c No 1 Group
  6. ↑ a b c No 2 Group
  7. ↑ a b No 11 Group
  8. ↑ a b c No 22 Group
  9. ↑ a b c No 38 Group
  10. ↑ No 83 Expeditionary Air Group
  11. ↑ a b Tornado
  12. ↑ No 13 Squadron
  13. ↑ No 7 Squadron
  14. ↑ No 17 Squadron
  15. ↑ No XXIV Squadron
  16. ↑ No 28 Squadron
  17. ↑ No 41 Squadron
  18. ↑ No 202 Squadron
  19. ↑ No 206 (R)Squadron

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yhdistyneen_kuningaskunnan_ilmavoimat&oldid=22821859”