Iso-Ii
| Iso-Ii | |
|---|---|
 Pikku-Iitä kuvattuna Koljonvirran sairaalan rannasta. Etualalla Kanasaari |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Koljonvirta [1] |
| Järvinumero | 04.531.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 85,9 m [1] |
| Rantaviiva | 65,1365 km [2] |
| Pinta-ala | 13,0151 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0710628 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,46003 m [2] |
| Suurin syvyys | 24,75 m [2] |
| Saaria | 27 [2] |
 Iso-Ii |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iso-Ii [2] tai myös Iso- ja Pikku-Ii [1] on Pohjois-Savossa Iisalmessa ja Vieremällä sijaitseva järvi. Sitä kutsutaan paikallisesti myös nimellä Iijärvi [3].[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 1 300 hehtaaria eli 13 km². Se on 11,5 kilometriä pitkä ja 3 kilometriä leveä. Järvessä olevat kaksi kapeikkoa Kaarteensalmi ja Käärmesalmi erottavat järvestä kolme osaa, jotka ovat pohjoisessa sijaitseva Askolanlahti, järven keskiosan Iso-Ii ja eteläisin osa Pikku-Ii. Kaarteensalmi on 2,4 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Iso-Ii on taas 6,8 kilometriä ja Pikku-Ii 2,0 kilometriä pitkä.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 71 miljoonaa m³ eli 0,071 km³. Järven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys on 24,8 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pikku-Iin pohjoispäässä Koljonvirran sairaalan rannan edustalla. Askolanlahti on matala, mutta Kaarteensalmessa on kaksi 15 metrin syvännettä. Iso-Iissä Vitikkasaaren ja Iisaaren itäpuolella sijaitsee pitkä yli kymmenmetrinen syvänne, jossa on kaksi lähes kaksikymmentämetristä kohtaa. Järvenselällä Kyhjösaaren länsipuolella on 18 metriä syvää ja etelämpänä lähellä länsirantaa 21 metriä syvää.[2][1]
Järven vedenpinnan korkeus on 85,9 metriä meren pinnan yläpuolella. Eteläpuolella sijaitsevaa Poroveden vedenpintaa säännöstellään korkeuksien 85,34–86,44 metriä mpy. välillä, ja tämä vaikuttaa sen yläpuolella sijaitsevan Iijärven vedenpintaan. Karttoihin on Iijärven vedenpinnan korkeudeksi merkitty 10 senttimetriä korkeampi lukema.[1][4]
Järvessä on laskettu olevan 27 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 97 hehtaaria, mikä on noin 7 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista 10 on yli hehtaarin suuruisia, ja loput 17 ovat yli aarin kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Askolanlahden pohjoispuolella on kolme saarta ja Rytäsaari, joka on jo maatunut niemeksi. Kaarteensalmen eteläpäässä Iso-Iissä näkyy heti Vitikkasaari, joka on 800 metriä pitkä ja 550 metriä leveä. Sen eteläpuolella sijaitsee kapea ja 600 metriä pitkä Eerikkasaari. Näiden eteläpuolella sijaitsee Iisaari, joka on 1,3 kilometriä pitkä ja 450 metriä leveä. Saarien väliin jäävät pienemmät Ruununsaaret, Särkiluoto ja Jäkkö. Iso-Iin kaakkoispäässä sijaitsee Lehtosaari ja sen vieressä Pukkisaari. Pikku-Iissä muodostavat Kanasaari, Kuolionsaari ja Mansikkasaari ketjun, joka alkaa Mansikkaniemestä kuin harjujakso.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 65 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 17 kilometriä. Rannat ovat pääosin peltomaata, jonka katkaisevat välillä metsäiset rannat. Maatalousvaltaista kiinteää asutusta sekä vapa-ajan asutusta on kohtalaisesti, ja niistä koituu järvelle hajakuormitusta. Iso-Iin itärannalla sijaitsee Soinlahti, ja sen rannassa on saha. Käärmesalmen kohdalla Lapinniemessä ja länsirannalla on pienet kylät. Pikku-Iissä ei Iisalmen keskustaajaman vaikutus ulotu vielä järvelle, mutta sen etelärannalla sijaitsevat seurakuntayhtymän leirikeskus ja Juhani Ahon museo.[2][1][5][6][7]
Vitikkasaaren ja Iisaaren välistä kulkee Vieremän ja Iisalmen kuntaraja niin, että järven pohjoisosa jää Vieremän puolelle. Valtatie 5 ohittaa järven kaakkoispuolelta ja kääntyy järvestä koilliseen Soinlahdesta alkaen. Tieltä risteää länteen kantatie 88, joka Koljonvirran ylitettyään kääntyy seuraamaan Iso-Iitä ja kääntyy pois järveltä Partalan kylän kohdalta. Järven muille rannoille on yhteys paikallisten yhdysteiden tai yksityisteiden kautta. Iisalmeen etelästä tuleva rautatie haarautuu siellä kahdeksi rataosuudeksi, joista Iisalmi–Kontiomäki-rautatie jatkaa pohjoiseen järven koillisrantoja seuraten. Se sivuaa rantaa Soinlahdella.[2][1][5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Iisalmen reitin valuma-alueen (04.5) Iso-Iin alueella (04.53), jonka Iso-Iin lähialueeseen (04.531) järvi kuuluu.[8]
Valuma-alue saa pääosan vedestänsä neljää reittiä myöten. Pohjoisesta laskee järveen Vieremänjärvestä tuleva Vieremänjoki, joka on Vieremänjoen–Murennusjoen alueen (04.532) laskujoki. Laukkumäen kylässä järven koillisrantaan laskee Kauppilanjoen ja Vuorisjoen yhteinen alajuoksun uoma, joka tuo sekä Kauppilanjoen alueen (04.536) että Vuorisjoen alueen (04.537) vedet. Lähes samaan kohtaan laskee Riikinjoki, joka on Riikinjoen valuma-alueen (04.539) laskujoki. Lisäksi on pieni Kaarakkalanjoen valuma-alue (04.533), jonka laskujoen kautta laskevat Pikku-Iin itärantaan suojellut Ylemmäinen (93 ha), Keskimmäinen (39 ha) ja Tismiö (66 ha). Järven vedet poistuvat etelään Porovedelle Koljonvirtaa myöten ja jatkavat siitä eteenpäin Onkiveteen ja Kuopion suuntaan Kallaveteen.[8]
Iso-Iin alueella on viisi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat järveen suoraan tai välillisesti. Niistä huomattavimpia ovat Iso-Valkeinen (55 ha) ja Pikku-Valkeinen (32 ha), jotka laskevat lännestä Iso-Iihin Tikanpuron rajaojaa myöten. Itäpuolelta laskee Soinlahdelta pieni Taivallampi (6 ha) omaa laskuojaansa myöten.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Iso-Ii, Iisalmi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.7.2017.
- ↑ Iisalmen seurakunta: Iisaaren leirikeskus, viitattu 17.7.2017
- ↑ Ympäristö.fi: Iisalmen reitin säännöstelyt, viitattu 17.7.2017
- ↑ a b Iso-Ii, Iisalmi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- ↑ Ylä-Savon seurakuntayhtymä: Metsäpirtin kurssi- ja leirikeskus, viitattu 17.7.2017
- ↑ Iisalmi: Juhani Ahon museo, viitattu 17.7.2017
- ↑ a b c Iso-Ii (04.531.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.7.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porovesi Wikimedia Commonsissa
