Isner–Mahut-ottelu
John Isnerin ja Nicolas Mahut'n välinen ottelu Wimbledonin tennisturnauksessa 2010 on kaikkien aikojen pisin tennisottelu. Ottelussa kohtasivat Yhdysvaltain 23:nneksi sijoitettu John Isner sekä karsintojen kautta turnauksen pääsarjaan päässyt Ranskan Nicolas Mahut. Ottelun voitti Isner luvuin 6–4, 3–6, 6–7(7–9), 7–6(7–3), 70–68, yhteensä 183 pelin jälkeen. Ottelu kesti 11 tuntia ja viisi minuuttia, ja sitä pelattiin kolmena eri päivänä.
Ottelu alkoi tiistaina 22. kesäkuuta 2010. Peli jouduttiin keskeyttämään ensimmäisenä iltana pimeyden vuoksi. Ottelua jatkettiin keskiviikkona, jolloin meni rikki myös pisimmän ottelun ennätys. Näkyvyyden vähentyessä peli jouduttiin jälleen keskeyttämään illalla, kun viimeinen erä oli tilanteessa 59–59. Ottelua jatkettiin torstaina, jolloin Isner vei ottelun voiton. Viimeinen erä kesti kahdeksan tuntia ja 11 minuuttia.
Molemmat pelaajat rikkoivat lukuisia Wimbledonin ja tenniksen ennätyksiä sisältäen molempien yli 100 läpisyöttöä, jonka takia ottelua onkin kutsuttu 'loputtomaksi otteluksi'.[1]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ottelu oli 13-päiväisen Wimbledonin tennisturnauksen 1. kierroksen ottelu vuonna 2010. Mahut, joka ei ollut tarpeeksi korkealla maailmanlistalla päästäkseen suoraan turnauksen pääsarjaan, joutui karsimaan turnaukseen pääsystä. Hän voitti karsinnoissa Frank Dancevicin 6–3, 6–0, Alex Bogdanovicin 3–6, 6–3, 24–22, ja viimeisenä Stefan Koubekin 6–7(8), 3–6, 6–3, 6–4, 6–4.[2]
Isnerin ja Mahut'n välinen ottelu pelattiin kentällä 18.[3]
Ottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ottelun kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| ” | Eihän tuossa ole enää mitään järkeä. Tuo sotkee pelaajan kilpailua, kun pitäisi lähteä pelaamaan seuraavaa ottelua. Tämä ottelu kuluttaa ihan mielettömästi. | ” |
– Suomen Davis Cup -joukkueen valmentaja Kim Tiilikainen. [4] | ||
Ottelu aloitettiin turnauksen toisena päivänä, 22. kesäkuuta. Neljän erän jälkeen, molempien voitettua kaksi erää, peli jouduttiin keskeyttämään pimeyden vuoksi.[3] Ottelua jatkettiin 23. kesäkuuta, jolloin siitä tuli kaikkien aikojen pisin tennisottelu, ohittaen Fabrice Santoron ja Arnaud Clémentin välisen ottelun Ranskan avoimissa 2004, joka kesti kuusi tuntia ja 33 minuuttia.[5] Ottelu keskeytettiin toisen kerran pimeyden takia 23. kesäkuuta ratkaisevan erän oltua tilanteessa 59–59. Katsojat olisivat halunneet ottelun vielä jatkuvan huutaen "We want more".[6]
Ottelua jatkettiin 24. kesäkuuta, ja molemmat pelaajat jatkoivat syöttöjensä pitämistä. Tilanteessa 68–69 Mahut'n ollessa syöttövuorossa, Isner pystyi murtamaan hänen syöttönsä, jolloin ottelu päättyi. Viimeinen erä kesti yhteensä kahdeksan tuntia ja 11 minuuttia – koko ottelu 11 tuntia ja viisi minuuttia.[7] 6–4, 3–6, 6–7(7–9), 7–6(7–3), 70–68 -luvuin päättyneen ottelun jälkeen Isner kertoi olevansa vähän väsynyt. Hän myös kehui vastustajaansa uskomattomaksi taistelijaksi.[4]
Tuomarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päätuomarina koko ottelun ajan toimi ruotsalainen Mohamed Lahyani. Ottelun jälkeen hän sai kristallikulhon, Wimbledon-solmion ja hopeita kalvosinnappeja kunniakkaasta työstä. Myös pelaajat saivat lahjoja.[8] Toisena ottelupäivänä kaksi 14 hengen linjatuomarin ryhmää ja neljä 28 pallopojan ja pallotytön ryhmää käytettiin vuorotellen.[9]
Vika tulostaulussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ottelun toisena päivänä kentällä ollut tulostaulu pysähtyi tilanteeseen 47–47, ja pimeni myöhemmin kokonaan. IBM-koodaajat sanoivat, että se oli ohjelmoitu vain 47–47 -tulokseen asti, mutta se saataisiin korjattua seuraavaksi päiväksi.[9] Virallisten verkkosivujen online-tulostaulun kuntoon saaminen kesti hieman kauemmin, kun tilanteessa 50–50 se nollaantui 0–0:aan.[10]
Ottelun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityistunnustus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heti ottelun jälkeen Tim Henman ja Ann Haydon-Jones palkitsivat molemmat pelaajat ja päätuomarin kristallikulhoilla ja samppanjalaseilla.[11] Mahut lahjoitti myöhemmin ottelun muistoja nähtäville International Tennis Hall of Famen museoon Newportiin, Rhode Islandiin.[12] 14. kesäkuuta Isner ja Mahut palkittiin ESPY Awardilla "Best Record-Breaking Performance", päihittäen muut ehdokkaat, Roger Federer ja Usain Bolt. Isner vastaanotti palkinnon Los Angelesissa molempien miesten puolesta.[13]
Pelaajien myöhemmät tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voitettuaan ottelun Isner selviytyi turnauksessa toiselle kierrokselle, jossa hän kohtasi Thiemo de Bakkerin 25. kesäkuuta kentällä viisi.[14] Isner hävisi De Bakkerille lopulta luvuin 0–6, 3–6, 2–6 vain 74 minuutin pelin jälkeen, joka oli toistaiseksi turnauksen lyhin ottelu.[15] Isner oli väsyneen oloinen, ja hän tarvitsi hoitoa koko ottelun ajan niska- ja hartiaongelmiin.[16][17]
Isnerin piti pelata myös nelinpeliä Sam Querreyn kanssa, mutta he päättivät kuitenkin vetäytyä turnauksesta, koska Isnerillä oli paha rakko varpaassa.[18]
Mahut'n ja Arnaud Clémentin välinen nelinpeliottelu Colin Flemingiä ja Ken Skupskia vastaan alkoi 24. kesäkuuta. Peli keskeytettiin Mahut'n ja Clémentin hävittyä avauserän. Peliä oli tarkoitus jatkaa seuraavana päivänä, mutta muiden otteluiden venyttyä, ottelu jouduttiin siirtämään seuraavalle päivälle[19]. Lopulta Fleming/Skupski päihitti parivaljakon Mahut/Clément lukemin 7–6(4), 6–4, 3–6, 7–6(4).[20]
Wimbledonin jälkeen pelaajat kohtasivat toisensa seuraavan kerran vuoden 2011 Hopman Cupissa. Isner voitti ottelun lukemin 6–3, 7–6(5).[21][22]
John Isner ja Nicolas Mahut kohtasivat toisensa myös vuoden 2011 Wimbledonin avauskierroksella.[23] Isner voitti Mahut'n luvuin 7–6(4), 6–2, 7–6(6) ottelun kestettyä tällä kertaa vain noin kaksi tuntia. [24]
Reaktiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entiset pelaajat ja kommentaattorit ovat kutsuneet ottelua historialliseksi ja arvelleet, että yhtä pitkää ottelua ei enää koskaan pelata. Monet kiittivät myös molempia kilpailijoita. John McEnroe sanoi: "Tämä on parasta mainosta lajillemme. Se saa minut ylpeäksi ollessani osa sitä. Emme useinkaan saa ansaitsemaamme kunnioitusta tenniksen urheilullisuudesta, mutta tämän pitäisi nostaa kunnioitusta."[25]
Muut pelaajat, entiset pelaajat, tuomarit, mediakommentaattorit ja kannattajat kiittivät myös molempien pelaajien käyttäytymistä. Roger Federer sanoi ottelusta: "John tuskin liikkuu enää, mutta silti hän pystyy syöttämään hyvin. Se on niin vaikuttavaa nähdä. Tarkoitan, olin katsomassa tätä. En tiedä itkisinkö vai nauraisinko. Se oli liikaa". Novak Đoković ylisti molempia pelaajia sanomalla: "Teidän täytyy antaa heille tunnustusta. Kuka tahansa tänään voittaakin, mielestäni molemmat ovat voittajia."[26]
Sports Illustratedin Jon Wertheim sanoi, että voitto saattaa parantaa Isnerin itsetuntoa.[27] McEnroe arveli, että ottelu saattoi lyhentää molempien pelaajien uraa kuudella kuukaudella.[17] Urheilukirurgi sanoi pelaajien olleen vaarassa kärsiä kuivumisesta, kuumeesta tai munuaisvaurioista pitkän ottelun aikana ja arveli, että toinen tai molemmat saattavat kärsiä "jonkinlaisesta vammasta tai pysyvästä ongelmasta seuraavan kuuden kuukauden aikana".[28]
Ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ottelu rikkoi monia ennätyksiä:
- Pisin ottelu (11 tuntia, 5 minuuttia).
- Pisin erä (viides erä kesti 8 tuntia, 11 minuuttia).
- Eniten pelejä erässä (138 viidennessä erässä).
- Eniten pelejä ottelussa (183).
- Eniten läpisyöttöjä ottelussa yhdellä pelaajalla (Isner, 113).[29]
- Yhteensä läpisyöttöjä ottelussa (Mahut'n 103 läpisyöttöä ja Isnerin läpisyötöt, yhteensä 216).[29]
- Peräkkäiset syötönpitämiset (168: 84 molemmilla pelaajilla).[30]
Ottelun tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Erä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |
|---|---|---|---|---|---|
 Nicolas Mahut (Q) |
4 | 6 | 79 | 63 | 68 |
 John Isner (23) |
6 | 3 | 67 | 77 | 70 |
| Kesto | 32 min | 29 min | 49 min | 64 min | 491 min |
Yksityiskohtaiset tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde: Wimbledonin viralliset kotisivut[31]
| Isner | Tilasto | Mahut |
|---|---|---|
| 361 / 491 = 74% | 1.-syöttö-% | 328 / 489 = 67% |
| 10 | Kaksoisvirheet | 21 |
| 52 | Helpot virheet | 39 |
| 292 of 361 = 81% | Voitto-% 1.-syötöstä | 284 of 328 = 87% |
| 82 of 130 = 63% | Voitto-% 2.-syötöstä | 101 of 161 = 63% |
| 246 | Voittolyönnit | 244 |
| 104 / 489 = 21% | Palautuslyönnit | 117 / 491 = 24% |
| 2 / 14 = 14% | Murtopallot | 1 / 3 = 33% |
| 97 / 144 = 67% | Verkkolyönnit | 111 / 155 = 72% |
| 478 | Yhteensä pisteet | 502 |
| 92 | Voitetut pelit | 91 |
| 113 | Läpisyötöt | 103 |
| 230 km/h | Nopein syöttö | 206 km/h |
| 198 km/h | 1.-syötön keskinopeus | 190 km/h |
| 180 km/h | 2.-syötön keskinopeus | 163 km/h |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Match That Wouldn't End: John Isner Finally Defeats Nicolas Mahut In Epic Fifth-Set Wimbledon Marathon, 70-68 sbnation.com. Viitattu 16.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Wimbledon 2010 Gentlemen's Qualifying Singles wimbledon.org. Arkistoitu 8.3.2012. Viitattu 16.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b The longest game: Men's singles match breaks Wimbledon record by lasting almost TEN hours dailymail.co.uk. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Wimbledonin käsittämätön maratonpeli päättyi kuin päättyikin yle.fi. Viitattu 17.5.2011.
- ↑ Maailman pisin tennisottelu - osa kolme mtv3.fi. Viitattu 17.5.2011.
- ↑ Isner-Mahut epic leaves Wimbledon lost for words reuters.com. Arkistoitu 27.9.2012. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ John Isner wins marathon match with Nicolas Mahut at Wimbledon guardian.co.uk. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Lahyani presides over longest match sports.espn.go.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Logistics Are Put to the Test at Wimbledon nytimes.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ John Isner and Nicolas Mahut Marathon Match Suspended for Darkness at Wimbledon nesn.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Miserable Mahut forced to grin and bear it wimbledon.org. Arkistoitu 26.6.2010. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Mahut Receives Newport Wild Card atpworldtour.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Isner & Mahut Win ESPY Award For Best Record-Breaking Performance atpworldtour.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Day 5: Friday, 25 June wimbledon.org. Arkistoitu 28.8.2010. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Worn-out Isner loses in 2nd round espn.go.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Wimbledon 2010: John Isner thrashed by Thiemo De Bakker bbc.co.uk. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Wimbledon 2010: Marathon man John Isner beaten in double-quick time guardian.co.uk. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Isner’s Wimbledon Run Ends Day After Marathon Win businessweek.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Day 6: Saturday, 26 June wimbledon.org. Arkistoitu 28.8.2010. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Day 6: Saturday, 26 June wimbledon.org. Arkistoitu 10.9.2010. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Head to Head itftennis.com. Arkistoitu 19.1.2015. Viitattu 22.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Isner Secures USA Win Over France hopmancup.com. Viitattu 22.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Uskomaton arpa - tenniksen "ME-ottelu" uusitaan YLE Urheilu. Viitattu 17.6.2011.
- ↑ Kaikkien aikojen tennisottelun kakkososa jäi torsoksi MTV3. Viitattu 22.6.2011.
- ↑ Isner, Mahut make history at Wimbledon foxsports.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Ten times unbelievable espn.go.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Projecting Isner's future; Henin's promising present sportsillustrated.cnn.com. Arkistoitu 30.6.2010. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Gordon Mackay: Heroic duo John Isner and Nicolas Mahut now face injury risks scotsman.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Match Statistics wimbledon.org. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Marathon man Isner loses second-round Wimbledon match news-record.com. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Match Statistics wimbledon.org. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isner–Mahut-ottelu Wikimedia Commonsissa
