Iskumiehet
| Iskumiehet | |
|---|---|
| Perustettu | 1933 |
| Lopetti | 1934 |
| Johtaja | Vietti Nykänen |
| Poliittinen kirjo | äärioikeisto |
Iskumiehet oli suomalainen 1930-luvun alussa toiminut äärioikeistolainen puolue, jota johti arkkitehti Vietti Nykänen. Yhdistys perustettiin maaliskuussa 1933, kun Suomen Kansallissosialistisessa Liitossa vaikuttanut Nykänen erosi ja perusti kannattajineen oman puolueen.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistys perustettiin maaliskuussa 1933, kun Suomen Kansallissosialistisessa Liitossa vaikuttanut Nykänen erosi ja perusti kannattajineen oman puolueen. Iskumiesten keskeisiä vaatimuksia olivat muun muassa vuokrien alentaminen, setelivarannon kasvattaminen sekä työn tarjoaminen työttömille. Äärivasemmiston SKP piti iskumiesten retoriikkaa vaarallisempana kuin SKSL:n.[1]
Iskumiehet osallistui vuoden 1933 eduskuntavaaleihin nimellä Työväen, talonpoikain ja henkisentyöntekijäin vaaliliitto. Kolmetoista ehdokasta asettanut puolue keräsi 787 ääntä (0,07 %). Äänistä 223 tuli Viipurin läntisestä vaalipiiristä, jossa puolue solmi vaaliliiton SKSL:n kanssa.[1]
Syksyllä 1933 puheenjohtaja Nykänen ajautui riitoihin puoluetovereidensa kanssa. Oppositio syytti Nykästä itsevaltaisuudesta, jota hän oli osoittanut vaalikampanjan yhteydessä. Nykänen oli käynyt puoluehallitusta konsultoimatta pyytämässä puolueelle avustuksia vasemmistolaiselta järjestöltä. Pettyneet kannattajat lähtivät tämän seurauksena puolueesta kauppias Lennart Mäkelän johdolla. Repeämä toimi hetken nimellä Iskujoukot, kunnes Mäkelä 1934 perusti Suomen Työväen ja Talonpoikain Liiton. Vietti Nykänen siirtyi vuonna 1934 IKL:ään.[1]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iskumiesten keskeisiä vaatimuksia olivat muun muassa vuokrien alentaminen, setelivarannon kasvattaminen sekä työn tarjoaminen työttömille. Äärivasemmiston SKP piti iskumiesten retoriikkaa vaarallisempana kuin SKSL:n.
Muista äärioikeiston puolueista Iskumiehet hyökkäsi etenkin IKL:ää ja SKJ:tä vastaan. Puolue ei ymmärtänyt esimerkiksi IKL:n halua kieltää sosialidemokraattiset järjestöt. Iskumiesten mukaan kansaa ei tullut jakaa tällaisilla toimenpiteillä, vaikka vasemmistoa vastaan pitikin taistella. Iskumiehet teki yhteistyötä (kieltoasiassa samaa kantaa edustaneen) Suomalaisen Työn Puolueen kanssa.[1]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iskumiesten äänenkannattaja oli tammikuusta huhtikuuhun vuonna 1933 ilmestynyt Isku, jonka päätoimittaja oli M. Tauriala. Iskun propaganda oli aggressiivista. Jo lehden toista numeroa vastaan nostettiin syyte painovapauslain nojalla ja sen kappaleet takavarikoitiin. Syynä toimenpiteeseen olivat Iskun hyökkäykset valtion alkoholimonopolia ja Kansallis-Osake-Pankkia vastaan.[1]